torstai 21. maaliskuuta 2019

Lounastreffit tuntemattoman kanssa


Nuorten yksinäisyyden kokemukset ja syrjäytyminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma, jonka ehkäiseminen on ensisijaisen tärkeää. Yhä useampi nuori kuormittuu opinnoissaan ja murtuu liian kovien vaatimusten alla. Jatkuva stressi ja kasvava kuormitus voivat johtaa myös vakaviin mielenterveysongelmiin. (Nyyti.ry) Järjestimme ryhmätyöprojektina osana opintojamme ”Lounastreffit tuntemattoman kanssa” -tempauksen yhteistyössä Nyyt Ry:n kanssa, jonka tavoitteena oli ehkäistä nuorten yksinäisyyden kokemuksia, tutustuttaa testiryhmän jäsenet paremmin toisiinsa ja siten ennaltaehkäistä opinnoista putoamisen ja syrjäytymisen riskiä.

Lounastreffien toteutus onnistui suunnitelmien mukaisesti ja tuotti onnistuneita lounaskokemuksia. Lounas tuntemattoman kanssa pyrki olemaan matalan kynnyksen tempaus, jonka tarkoituksena oli kannustaa tutustumaan entuudestaan tuntemattomaan kanssaopiskelijaan. Lounastaminen loi hyvät puitteet keskustelulle myös tuntemattomien kanssa. Syömisen lomassa oli helppoa käydä keskustelua niin ruuan tasosta, kuin omien opintojen vaiheesta. Ruokailun lomassa on hyväksyttävää pitää myös pieniä keskustelutaukoja. Parhaimmillaan tämänkaltainen tempaus voi auttaa löytämään kanssaopiskelijoista uusia ystävyyssuhteita ja kasvattamaan sosiaalisia verkostoja.


Lounastreffien jälkeen pyysimme osallistujia täyttämään lyhyen kyselyn, jossa kysyimme voiko monimuoto-opiskelu altistaa yksinäisyydelle lähiopiskelua enemmän, sekä ajatuksia ja tunteita tempaukseen liittyen. Palaute oli kaiken kaikkiaan positiivista. Moni koki virkistävänä vaihteluna ajatusten vaihdon etäisemmiksi jääneiden opiskelutovereiden kanssa. Yhteen ihmiseen kerrallaan keskittyminen ja läsnäoleva kohtaaminen koettiin myös palkitsevana. Moni osallistujista mainitsi, että vastaavanlainen tempaus voisi toimia hyvin ryhmäytymistä tukevana toimintana esimerkiksi opintojen alussa.

Vastaukset monimuoto-opiskelun altistavuudesta yksinäisyydelle lähiopiskelua enemmän olivat suurimmaksi osaksi puoltavia. 18 vastaajasta 13 oli sitä mieltä, että monimuoto-opiskelu altistaa lähiopetusta enemmän yksinäisyydelle. Yksinäisyydelle altistaviksi tekijöiksi mainittiin vähäinen kontaktiopetuksen ja opiskelutovereiden kohtaamisen määrä, opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet, sekä ajanpuute solmia ja pitää yllä uusia sosiaalisiasuhteita. Vastauksissa mainittiin myös, että verkostoituminen ja yhteydenpito vaatii lähiopetusta enemmän oma-aloitteisuutta, kun opiskelutovereita ei nää jatkuvasti. Tutustuminen lähiopetuksessa koettiin helpommaksi kuin monimuoto-opiskelussa. Myös ryhmäytymisen, eli ryhmään liittymisen, epäonnistuminen opintojen alussa saattaa altistaa yksinäisyydelle. Vastaajista 3 oli sitä mieltä, että monimuoto-opiskelu saattaa ehkä altistaa enemmän yksinäisyydelle, mutta kokee monimuoto-opiskelussa käytetyn ryhmätyötyöskentelyn korvaavan kontaktiopetuksessa tapahtuvaa kohtaamista. Vain yksi vastaaja oli sitä mieltä, että monimuoto-opiskelu ei altista enemmän yksinäisyydelle.

Kyselyn yhteenvetona voidaan todeta opiskeluryhmämme ajattelevan monimuoto-opiskelun altistavan lähiopetusta enemmän yksinäisyydelle, mutta kokevan kuitenkin ryhmätöiden lisäävän toivottavaa kontaktia muihin opiskelutovereihin ja edesauttavan verkostoitumista. Monimuoto-opiskelun riskien tunnistaminen yksinäisyyden tunteisiin ja verkostoitumishaasteisiin liittyen voi auttaa ennaltaehkäisemään niitä. Monimuoto-opiskelijat joutuvat olemaan paitsi oma-aloitteisempia luodessaan suhteita toisiinsa, mutta myös ottamaan enemmän vastuuta toisistaan. Sosionomin työ vaatii empaatiakykyä ja kohtaamistaitoja, joita saamme myös opiskelun ohessa harjoitella jatkuvasti. Huomataan myös ne, joiden seuraan ei tavallisesti hakeuduta ja lähdetään yhdessä lounastreffeille!



Lähteet:
Nyyti.fi -verkkosivusto (https://www.nyyti.fi/)

maanantai 18. maaliskuuta 2019

Nuorten syrjäytyminen


Syrjäytymisellä tarkoitetaan yhteiskunnallisten järjestelmien, kuten työmarkkina- ja koulutus järjestelmien, ulkopuolelle jäämistä, sekä sen vaikutusta hyvinvointiin. Huomattavia syrjäytymisen riskitekijöitä ovat matala koulutus, toimeentuloon-, elämänhallintaan liittyvät tai terveydelliset ongelmat, sekä sosiaalisten suhteiden vähyys. Ylipäätään ulosjäänti yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Vaikeudet yksittäisillä hyvinvoinnin osa-alueilla ei välttämättä horjuta elämänhallintaa; syrjäytyneisyys saa usein alkunsa, kun huono-osaisuus kasautuu ja monimuotoistuu. Huono-osaisuus voi olla myös periytyvää. (THL 2018a)

Kouluttamattomuus
Heikko menestys koulussa johtaa helposti toisen asteen koulutuksesta karsiutumiseen. Pelkän peruskoulun suorittaneet ovat huonossa asemassa työmarkkinoilla, mikä aiheuttaa toimeentulo vaikeuksia ja johtaa herkästi yhteiskunnallisesta osallisuudesta ulkopuolelle jäämiseen. Tutkimuksissa ollaan myös havaittu matalankoulutuksen negatiivinen vaikutus terveyteen ja etenkin psyykkiseen terveyteen, sekä muihin elämänhallintaan liittyviin ongelmiin. Koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävän nuoren katsotaan olevan vähintäänkin syrjäytymisriskissä. Koulun rooli on kasvun ja kehityksen kannalta merkittävä. Esimerkiksi kiusatuksi tuleminen on riskitekijä myöhemmälle kehitykselle. (THL 2018b)

Lapsuuden elinolot
varhaisiän perhetekijät vaikuttavat yksilön myöhempään hyvinvointiin ja kehitykseen monella tavalla. Lapsuuden elinolojen vaikutus koulutusurien valintaan, sekä henkisen pääoman kertymään ovat suuria. Ongelmien ylisukupolvisuus näkyy mm. terveydenongelmissa, elintavoissa, sekä toimeentulossa. Kodin ulkopuolelle sijoitetuksi joutuminen on yhteydessä monenlaisiin hyvinvoinnin puutteisiin. Nuoren syrjäytymisen ymmärtämiseksi tulisi ottaa huomioon hänen tämän hetkisen elämän hyvinvoinnin vajeet, sekä aiempien elämänvaiheiden rooli. Erilaiset tekijät voivat turvata kasvua, kuten läheiset ihmissuhteet, harrastusmahdollisuudet ja varhainen puuttuminen, sekä yksilön kokemus omasta pärjäämisestä. (THL 2018b)

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
Syrjäytymisen ehkäisy alkaa yksilön ja perheen tukemisesta ja jatkuu yhteiskunnan syrjäytymistä tuottavien rakenteiden purkamiseen ja nuoria osallistavien rakenteiden luomiseen.  Hyvinvointieroja kaventavia ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ollaan pyritty toteuttamaan viime hallituskausina. (THL2018c)




-Josa

Lähteet:

Helsingin diakonissalaitos https://youtu.be/Fd5z3n1QdrQ

Kuva

Pixabay https://cdn.pixabay.com/photo/2016/08/19/20/54/boy-1606222_960_720.jpg

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Kun koulu ei kiinnosta

Koht on kevät, toukokuu ja vanhat yläasteen luokkakaverit laittaa lakin päähän tai valmistuu ammattiin. Mulla ei homma menny ihan putkeen, yritin parii koulutusta mut ei ne siel oikein jeesannu mua, enoikeen jaksanu käydä siel tunneilla ni jouduin jättää amiksen kesken. Meni kolme vuotta vähän hukkaan. Emmä oikeen tiedä mitä haluun. Ois kiva päästä duuniin. 




Tilastokeskuksen mukaan koulutuksen keskeyttäminen on onneksi vähentynyt kymmenessä vuodessa. Jos katsotaan esimerkiksi ammattikoulun keskeyttäneiden määrää, oli lukuvuonna 2005/2006 keskeyttäneitä hieman alle 11%, kun 2015-2016 määrä on ollut noin 7,5%. Mutta siltikin tämä tekee 7728 ammattikoulunsa keskeyttänyttä nuorta. 


     Mikä laittaa nuoren keskeyttämään opintonsa? 

Nuorisobarometri 2017 kertoo, että yleisin keskeyttämiseen liittyvä syy on se, että nuori on valinnut väärän alan ja se on enemmistöllä vaikuttanut nuoren lopettamispäätökseen. Kouluun liittyvistä keskeyttämissyistä kolmasosa nuorista ei ole kokenut opintojen vastaavan hänen odotuksiaan. 14 prosentilla keskeyttämiseen on vaikuttanut tuen vähyys opinnoissa. Muiksi syiksi on mainittu myös rahanpuute tai pitkä koulumatka. Monella nuorella keskeyttäminen on kuitenkin poikinut hyvää, sillä moni on jatkanut opiskeluja mielekkäämmällä alalla tai mennyt töihin. 


Kuitenkaan kaikki nuoret eivät keskeyttämisen jälkeen ole löytänyt suuntaa elämälleen. Osalla tulee opintoihin pidempi katko tai opinnot jäävät kokonaan kesken, eivätkä he ole onnistuneet löytämään työtä. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että koulutuksen ulkopuolelle jääneet olivat kokeneet tuen puutetta tai heille oli suositeltu keskeyttämistä. Mikäli nuorella on koulussa vaikeaa, olisi tärkeää käydä ensin läpi kaikki mahdolliset keinot, joilla nuoren opiskeluja voidaan tukea ennen, kun suositellaan opintojen lopettamista. 







Mistä nuori voi hakea apua miettiessään suuntaa? 


Mikäli nuori ei ole enää kouluun liittyvän avun piirissä, opintoihin ja työhön liittyvissä asioissa on monia paikkoja, joista voi hakea tukea. Valtakunnallisesti toimii esimerkiksi Ohjaamo, jolla on noin 60 toimipistettä eri puolella Suomea
Myös aluehallintovirastojen valtakunnallisesti järjestämään Etsivä nuorisotyöhön voi ottaa yhteyttä. Etsivä nuorisotyö auttaa työn tai koulutuksen ulkopuolella olevia alle 29 -vuotiaita nuoria löytämään uutta suuntaa elämälle. Kaikki on mahdollista kun uskaltaa rohkeasti tarttua haasteisiin.



Lähteet:


Aluehallintovirasto 2019. Etsivä nuorisotyö. https://www.avi.fi/web/avi/etsiva-nuorisotyo

Nuorisobarometri 2017. Opin koulut ja pientareet. 

Ohjaamo. 2019. Mikä on Ohjaamo? https://ohjaamot.fi/mika-on-ohjaamo-1

Tilastokeskus. 2018. Koulutuksen keskeyttäminen väheni edelleen. https://www.stat.fi/til/kkesk/2016/kkesk_2016_2018-03-14_tie_001_fi.html


Kuvat: 

Pixabay. 2019. Upeita ilmaisia kuvia. https://pixabay.com/fi/