tiistai 16. huhtikuuta 2019

Kiitos seurasta!

Tämä neljän sosionomiopiskelijan blogi lähenee hiljalleen loppuaan. Meillä on ollut mielenkiintoinen muutaman kuukauden mittainen matka liittyen nuoriin, nuorten kohtaamiin haasteisiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Alla vielä jokaisen kirjoittajan henkilökohtaisia mietteitä blogiin liittyen.





Aries: Tein postaukseni hyvinkin erilaisista aiheista, näin sain käsiteltyä kolmea eri aihetta jotka itseäni kiinnosti. Koska itse olin tehtävään liittyvässä projektissa tekemisissä maahanmuuttajanuorten kanssa, halusin laajentaa omaa näkemystäni siltä alalta ensimmäisessä blogikirjoituksessani. Olen myös huolissani niistä nuorista, joilla kaikki ei menekään "ihan putkeen", koulut jäävät kesken ja asiat jäävät paikoilleen junnaamaan, siksi innostuin kirjoittamaan koulutukseen liittyvästä aiheesta. Viimeisin postaukseni liittyi vaaliteemaan, sillä olisi hienoa saada nuoria aikuisia vaikuttamaan yhteiskuntaan äänestämisen kautta. Oli hienoa saada opiskeluaikanani tehtyä myös tämmöinen hieman erilainen tehtävä.


Namppa: Kirjoitin nuorten yksinäisyydestä ja sen yhteiskunnallisista haasteista. Nuorten yksinäisyys on lisääntynyt ja se voi pahimmillaan johtaa mielenterveysongelmiin ja syrjäytymiseen. Aihe on ajankohtainen ja koskettaa myös itseäni nuorena korkeakouluopiskelijana. Kirjoituksissani summasin Nyyti ry:n toimintaa, yhteistyöprojektiamme Nyytin kanssa, sekä aikaisempaa tutkimusta korkeakoulussa opiskelevien nuorten yksinäisyydestä. Blogin pitäminen oli mielekästä ja avasi uusia näkökulmia aiheeseen ja auttoi ymmärtämään ilmiön yhteiskunnallista laajuutta. Nuoret ovat tulevaisuus, pidetään siis nuorista hyvää huolta!


Josa: Tein ensimmäisen blogi kirjoitukseni maahanmuuttajien mielenterveydestä. Tiedon kerääminen postaukseen oli todella avartavaa ja mielenkiintoista. Seuraavaksi kirjoitin nuorten syrjäytymisestä, joka on Suomessa erittäin suuri ongelma. Halu ehkäistä syrjäytymistä on varmasti suurimpia syitä itselleni alalle hakeutumiseen. Viimeinen postaukseni käsitteli lyhyesti lasten ja nuorten riskejä internetissä, sekä keinoja turvalliseen netinkäyttöön. Aihe on ollut ajankohtainen netinkäytön yleistyttyä ja on sitä edelleen. Blogin pitäminen oli itselleni uutta ja opettavaista. Paikataan ennakkoluulot tiedolla ja rakennetaan yhdessä yhtenäisempää yhteiskuntaa.


Vipi: Blogin pitäminen oli minulle entuudestaan vierasta ja jännitinkin sen kirjoittamista. No voin sanoa, että ihan turhaan jännitin. Tämä matka kirjoittajana on ollut mielenkiintoinen ja opettavainen, kiitos että olitte mukana lukijan ominaisuudessa. Työelämän projektini koski maahanmuuttajanuoria sekä turvatalon itsenäistymisen tuen nuoria. Ensimmäisessä blogikirjoituksessani määrittelin maahanmuuttajiin liittyviä käsityksiä ja tilastotietoja sekä käsittelin heihin liittyviä ennakkoluuloja. Tekstin kirjoittaminen opetti minulle tärkeitä käsitteitä ja tilastotietoja maahanmuutosta. Seuraavassa kirjoituksessa avasin SPR:n toimintaa sekä maahanmuuttajien kotouttamisen että turvatalon ITU-nuorten palveluiden suhteen. Sitten käsittelin yleisesti vertaistukiryhmässä huomioon otettavia asioita ohjaajan kannalta ja avasin pitämämme nuorten vertaisryhmän perustamiseen liittyviä tekijöitä. Tämä oli opettavaista ryhmänohjaajan näkökulmasta itselleni. Viimeisessä kirjoituksessa kävin läpi kuulumisia vertaistukiryhmästämme sekä käsittelin koulutuksemme kannalta tärkeää käsitettä, osallisuutta, ja erityisesti nuorten osallisuuden vahvistamista sosiaalityön keinoin. Nyt voin vihdoin sanoa, että osallisuus käsitteenä on minulle selkeä ja uskon voivani tulevaisuudessa tehdä osani asiakkaiden osallisuuden vahvistamisessa.


Lopputerveisin Vipi, Aries, Namppa ja Josa


Kuva:
Pixabay: tekijänoikeusvapaat kuvat
https://pixabay.com/fi/photos/

Tarkkana verkossa


Tietokone, Huone, Kirjoituspöytä, Lelut

Internetistä on tällä vuosituhannella tullut hyvin arkinen asia useimmille meistä. Lapsille ja nuorille netti tarjoaa mm. valtavasti viihdykettä pelien, videoiden, sekä erinäisten some-kanavien muodossa. Kaiken hauskan ja hyödyllisen lisäksi internetissä on kuitenkin nurja puolensa. Iso-osa sivustoista on lapsille sopimattomia ja niiden sisältö saattaa olla jopa lapsen kehitykselle haitallista. Netin tarjoama anonymiteetti kasvattaa riskiä joutua kiusatuksi, huijatuksi taikka, jopa ahdistelluksi. 

Turvataidot

On todella tärkeää opettaa ja kertoa lapselle keskeisiä tietoja ja taitoja oman henkilöllisyyden suojaamiseksi, ennen kuin lapsi alkaa käyttämään nettiä itsenäisesti.  Lapselle täytyy olla täysin selvää, ettei mitään omia henkilötietoja saa antaa kenellekkään, missään tapauksessa ja, että asiasta olisi hyvä tulla kertomaan vanhemmalle, jos joku niitä utelee. Vanhempien on hyvä keskustella myös kuvien lähettämisestä tai nettiin lataamisesta, sekä internetin vaaroista. Tärkein turvataito onkin, että ongelmia tai ikävyyksiä kohdatessa, lapsi uskaltaa kääntyä vanhempansa puoleen. Aikuisen on hyvä osoittaa positiivista kiinnostusta lapsen tai nuoren netin käyttöä kohtaan ja olla tietoinen millaisilla alustoilla tai sivustoilla lapsi viettää aikaansa. Tärkeää on pyrkiä avoimeen keskusteluun, jotta lapsi uskaltaa huolistansa kertoa.

Neuvoja turvalliseen netinkäyttöön.

Vanhemmille:   MLL






-Josa



Lähteet:

https://pixabay.com/fi/illustrations/tietokone-huone-kirjoitusp%C3%B6yt%C3%A4-627220/
https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kampanjat/turvallisesti-verkossa/ohjeetnuorille/

perjantai 12. huhtikuuta 2019

Syitä ja selviytymiskeinoja korkeakoululaisten yksinäisyyteen


Miltä yksinäisyys tuntuu? Miksi toinen on yksinäinen tilanteessa, jossa toinen taas ei? Millaisia keinoja on taistella yksinäisyyttä vastaan? Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus ja se voi näyttäytyö ewri muodoissa. Se voi olla yksilön itsensä valinta tai tilanne johon yksilö on tahtomattaan ajautunut. Yksinäisyys voidaan kokea joko epämiellyttävänä tai toivottavana. (Achte & Tuulio-Henriksson, 1984, 9.) Epämiellyttävänä koettuun yksinäisyyteen liittyy monia negatiivisia tunteita, kuten ahdistuneisuutta, toivottomuutta, pelkoa, surua, merkityksettömyyden ja hylätyksi tulemisen tunteita ja jopa häpeää. Yksilö voi kokea myös vihaa ja katkeruutta maailmaa ja toisia kohtaan. Itse valitusta yksinäisyydestä puhuttaessa tarkoitetaan usein yksin olemista, joka koetaan positiivisena. Vapaaehtoisuus ja halu olla yksin ovat yksinäisyyden ja yksin olon erottavia tekijöitä (Harinen, 2008, 91.) Yksin oleminen voidaan nähdä myös voimavarana ja se on osittain välttämätöntä yksilön itsetutkiskelun ja minän kehityksen kannalta. Yksin olemisella on lisäksi merkittävä kehitystehtävä yksilöllistymisprosessissa. (Kangasniemi 2008, 232.)




Vaikka yksinolo voidaan kokea myönteisenä, on yksinäisyys useimmiten tila, josta pyritään pääsemään eroon. Sari Viitaniemi (2011) on tutkinut korkeakouluopiskelijoiden yksinäisyyteen johtaneita syitä ja selviytymiskeinoja. Tutkimuksessaan Viitaniemi perehtyi Nyyti Ry:n yksinäisyys-nettiryhmän kirjoituksiin, johon osallistui useita korkeakouluopiskelijoita eri aloilta. Tutkimuksen mukaan yksinäisyyden taustalla vaikuttaa usein sekä sisäisiä, että ulkoisia tekijöitä, jotka ovat johtaneet yksinäisyyden kokemukseen. Sisäisistä syistä yksilön ominaispiirteet, kuten ujous ja arkuus, voivat vaikuttaa yksilön sosiaalisuuteen vähentäen kontaktin ottamista toisiin. Myös heikko itsetunto, vääristynyt minäkuva tai masennus voivat johtaa sosiaalisen kanssakäymisen ongelmiin ja yksinäisyyteen.

Ulkoisista tekijöistä suurimpana syynä oli tärkeän ihmissuhteen katkeaminen, esimerkiksi läheisen ystävän muuttaminen toiselle paikkakunnalle. Myös ihmissuhteen päättyminen, kuten parisuhteen päättyminen, johtaa usein yksinäisyyden kokemuksiin. Ulkoisiksi syiksi tutkimuksessa mainittiin lisäksi koulukiusaaminen, sekä korkeakoulun ominaispiirteet, kuten opetuksen muoto, joka koettiin usein yksinäisyyttä ylläpitäväksi. Myös tyypillinen opiskelijakulttuuri, jossa tapahtumissa nautitaan alkoholia, saattavat eristää sellaiset opiskelijat porukasta, jotka eivät alkoholia juo. (Viitaniemi 2011, 81-85)

Yksinäisyyden lievittämiseen ja siitä selviytymiseen Viitaniemi (2011) summaa ratkaisuksi sosiaalisen kontaktin lisäämisen, sekä itsetutkiskelun tärkeyden. Myös hetkellisen helpotuksen keinot, kuten harrastukset ja itsensä kiireisenä pitäminen, voivat olla akuuttiapu yksinäisyyteen. Viitaniemi kuitenkin muistuttaa, että yksinäisyyttä voidaan kokea siitäkin huolimatta, että ympärillä on rikas sosiaalinen verkosto. Yksinäisyydessä on ennen kaikkea kysymys siitä, miten yksinäisyys koetaan ja miltä se tuntuu. Heikon itsetunnon tai vääristyneen minäkäsityksen tunnistaminen voi olla avainasemassa yksinäisyydestä selviytymisessä, ei pelkästään uusien sosiaalisten suhteiden luomisessa. 

-Namppa



Lähteet:
Achte, K. & Hendrikkson, A. (1984) Yksinäisyys. Teoksessa: K. Achte & K. Kuusi (toim.) Yksinäisyys. Helsinki: Otava, 9-23.

Harinen, P. (2008) Hyvä, paha yksinäisyys. Itsellisyys, yksinäisyys ja ystävyys myöhäisnuoruudessa. Teoksessa M. Autio, K. Eräranta & S. Myllyniemi (toim.) Polarisoituva nuoruus? Nuorten elinolot-vuosikirja, 83-94.

Kangasniemi, J. (2008) Yksinäisyyden avainkomponentit Yleisradion tekstitelevision nuorten palstan kirjoituksissa. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in humanities. Väitöskirja.

Viitaniemi, S. (2011) Yliopisto-opiskelijoiden kokema yksinäisyys – Tarkastelun kohteena Nyyti Ry:n yksinäisyys –nettiryhmään kirjoitetut viestit. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu –tutkielma.

perjantai 5. huhtikuuta 2019

“Vain veikkaamalla voit voittaa” - Äänestä!

Äänestämiseen liittyvää aihetta miettiessäni tuli mieleeni yllä oleva vanha mainoslause muutamien vuosien takaa. Joidenkin mielestä äänestämistä voisikin verrata veikkaamiseen, sillä vaikka miten ruksit lippuusi numeroita, ei niillä välttämättä voita. Mutta entäpä jos käykin hyvin, kanssasi samaa mieltä olevat ovat lähteneet uurnille ja äänestämäsi puolueen jäsenistä yhä useampi pääsee eduskuntaan. Tämä tapahtui esimerkiksi vuonna 2011, kun isänmaallisia arvoja perussuomalaiset saivat lisättyä kansanedustajiensa määrän viidestä edustajasta 39 edustajaan ja saivat nostettua politiikkaan erilaista näkökulmaa, mihin aiemmin oli totuttu (Tilastokeskus 2011).


Eduskuntavaaleista

Alle kahden viikon päästä, 14.4.2019 pidetään Suomessa eduskuntavaalit, joissa 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla on äänioikeus. Tämän lisäksi vaaleissa saavat äänestää myös kaksi vuotta Suomessa asuneet muiden maiden kansalaiset. Hyvissä ajoin ennen vaalipäivää kotiilähetetään kirjeitse ilmoitus äänioikeudesta. Voit halutessasi myös äänestää ennakkoon missä tahansa ennakkoäänestyspisteessä Suomessa tai ulkomailla.  




Yle uutisoi, että myöhäisessä keski-iässä olevat 55-69 –vuotiaat äänestävät eniten, sillä heidän äänestysaktiivisuutensa oli viime kunnallisvaaleissa 72%, kun taas nuorten, 18-24 –vuotiaiden äänestysprosentti oli alle 33%. Kärjistetysti tämä siis tarkoittaa sitä, että vanhempiemme ja isovanhempiemme ikäiset enimmäkseen päättävät paljon myös nuoriin liittyvistä asioista. Kun katsomme eri puolueiden jäsenistön keski-ikää, kertoo Yle, että Vihreät ainoa puolue, jonka jäsenistön keski-ikä on alle 50 vuotta, kun taas esimerkiksi SDP:n jäsenten keski-ikä on 61,5 vuotta. 

Tässä kohtaa on siis nyt nuorilla mahdollisuus iskeä, vaikuttaa ja antaa ääni sille omia arvoja lähellä olevan puolueen ehdokkaalle, joka ajaa asioita, joita itse pitää tärkeinä.    



Paljon on aikaisempina vuosina mietitty eri keinoja äänestysaktiivisuuden nostamiseksi sekä yleisesti että nuorten osalta. Tänä vuonna on kehitetty erityisesti nuorille 18 – 22 –vuotiaille ensiäänestäjille sopiva chat-pohjainen ja puhekielinen vaalikone; Vaalibotti, jonka lyhyimmän version tekemiseen menee vain muutama minuutti. Paina tästä jos haluat kokeilla Vaalibottia.

Vaalibotin lopuksi näkyy myös kolmen minuutin mittainen Salatut puolueet -saippuasarja, joka kertoo miltä näyttää jos puolueet olisivat saippuasarjahahmoja. 

Tästä näet suoraan Salatut Puolueet saippuasarjan (kesto noin 3min.)

Mitä enää odotat - ennakkoäänestys on jo alkanut ennakkoäänestyspisteissä. Tule ja ota kaverisikin mukaan!


Lähdeviitteet:

Nissinen, H. 2019. Yle-Kioskin, Sitran ja All-youth –hankkeen yhteisprojekti aktivoi nuoria vaalien pariin. 
https://www.sitra.fi/uutiset/vaalibotti-nuorille/

Tietoa Suomesta. Vaalit ja äänestäminen Suomessa. 2015. 
https://www.infofinland.fi/fi/tietoa-suomesta/suomalainen-yhteiskunta/vaalit-suomessa 

Tilastokeskus. Perussuomalaiset vaalien suurvoittaja, Kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi eduskuntavaaleissa 2011. 
http://www.tilastokeskus.fi/til/evaa/2011/evaa_2011_2011-04-29_tie_001_fi.html 

Yle. Tutkimus: Tällaisia puolueiden jäsenet ovat – keskusta ja SDP eläkeikäisten puolueita ja perussuomalaiset miesten. 2017. 

Yle. Hätkähdyttävä tieto: Harvempi kuin joka kolmas nuori äänesti viime kuntavaaleissa. 2017. 

torstai 4. huhtikuuta 2019

Nuorten osallisuuden vahvistaminen


Edellisessä kirjoituksessani käsittelin projektia, jossa olin mukana. Projekti on SPR:n. Projektisuunnitelmana oli perustaa muiden opiskelijoiden kanssa voimavaraistava vertaistukiryhmä sekä yksin maahan tulleille maahanmuuttajanuorille että SPR:n turvatalon ITU-nuorille. Tätä kirjoittaessani ryhmän tapaamisista on 5 pidetty ja 3 on vielä pitämättä. Tässä postauksessa kerron, miten ryhmätapaamiset ovat sujuneet ja minkälaisia huomioita sekä ajatuksia ryhmän vetäminen on herättänyt minussa sekä kanssaohjaajissani. 

Ryhmämme ensimmäisellä kerralla paikalle tuli 4 nuorta. Nuorista kolme oli maahanmuuttajia ja yksi ITU-nuori eli turvatalon nuori. Nuoret osallistuivat hyvin ryhmään ja saimme aikaan mielenkiintoista keskustelua. Seuraavilla kerroilla nuoria oli paikalla 1-3 osallistujaa. Yleisesti ottaen meitä yllätti se, miten täysillä nuoret lähtivät toimintaan ja keskusteluun mukaan. Vaikka osaa nuorista jännitti, he silti uskalsivat osallistua ja esimerkiksi kertoa jotain omasta elämästään ja tavoitteistaan sekä osallistua erilaiseen toimintaan, kuten alla olevassa kuvassa näkyvän aarrekartan tekemiseen. 


Kirjoittajan ja ryhmän muiden ohjaajien ottamia kuvia ryhmästä.



Ryhmän pitämisessä eniten huomiota herätti meissä se, miten haasteellista on saada nuoria tulemaan paikalle. Ryhmämme tavoite perustui siihen, että suurin osa nuorista käy useamman kerran ryhmäkerroilla, jolloin suunniteltu toiminta voi olla erilaista joka kerralla ja nuorten tutustuessa toisiinsa, voimme käsitellä vähitellen henkilökohtaisempia ja arempia aiheita. Tähän mennessä kuitenkin joka kerralla paikalle ovat tulleet eri nuoret, joten olemme joutuneet muokkaamaan ryhmäkertojen sisältöä sitä vastaavasti "keveämmäksi". Vaikka varsinaisesti ryhmänjäsenten haaliminen ei tässä projektissa ole meidän ohjaajien vastuulla, vaan kontakteihin yhteyttä pitävät SPR:n työntekijät, olemme yrittäneet antaa oman panoksemme olemalla yhteisessä Whatsup-ryhmässä aktiivisia ja muistuttelemalla nuoria pitkin viikkoa sekä ryhmätapaamis-päivänä ryhmästä. Tästä heräsi seuraavanlaista keskustelua ohjaajien välillä: Miten nuoria sitten saa osallistettua eli otettua mukaan enemmän toimintaan ja itseasiassa mitä se osallisuus varsinaisesti tarkoittaakaan?







Osallisuudesta on puhuttu paljon koulutuksessamme ja sen merkitystä asiakkaiden kanssa työskentelyssä on painotettu tärkeänä. Nuorten osallistaminen on ollut myös uutisissa viime vuosina tärkeä puheenaihe. Tutkijat ovat pohtineet mm. nuorten mukaanottamista SOTE-uudistuksen suunnitteluun, ja Oikeusministeriö on kehittänyt syksyllä 2018 hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa nuorten yhteiskunnallista osallistumista. THL:n uutisessa taas pohdittiin osallisuuden ja hyvien vanhempisuhteiden kannattelevan nuoria. Kansanuutisten artikkelissa kerrotaan, miten lapset ja nuoret toivovat lisää vaikuttamismahdollisuuksia. 

Itse en ollut aluksi aivan varma, mitä osallisuus oikeastaan tarkoittaa, joten otin siitä selvää. Esimerkiksi  Ensi- ja turvakotiliiton Osallisuus -julkaisun mukaan osallisuus on kokemus kuulumisesta johonkin sekä tunne oman toiminnan ja ajatusten merkityksestä ja vaikutuksesta sekä mahdollisuutta toimia oman kiinnostuksen mukaan. Osallisuus on sidoksissa osallistumiseen. Ne ovat toisistaan erottamattomat. Molemmat tarvitsevat toisiaan toteutuakseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kun edistetään nuorten osallisuutta, käytännössä luodaan ja tarjotaan heille osallistumismahdollisuuksia erilaiseen toimintaan. Paras tapa tukea esimerkiksi nuorten osallisuutta, on tarjota heille erilaisia mahdollisuuksia toimintaan, ei velvoittaa toimimaan.







Miten sitten yksittäinen työntekijä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa osallisuuden vahvistumiseen? Ensi- ja turvakotiliiton Osallisuus -käsikirjan mukaan yksittäisten työntekijöiden rooli osallistumismahdollisuuksien luomisessa on keskeinen. Työntekijällä on velvollisuus mahdollistaa autettavan asiakkaan osallisuutta. Tämä toteutuu, kun työntekijä osaa tarkastella maailmaa asiakkaan näkökulmasta, ottaen huomioon hänen tilanteensa, asemansa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Työntekijän tehtävä on mahdollistaa, että asiakkaalla on enin mahdollinen määrä valtaa asioidensa hoidossa. Tämä toteutuu esimerkiksi kysymällä asiakkaalta, miten hän haluaa tulla autetuksi. Näin asiakas saa jo alusta alkaen aktiivisen roolin omassa prosessissaan ja hänen osallisuuden määrä voi kasvaa prosessin edetessä.






Miten yhteiskunta huomioi nuorten osallisuuden vahvistamisen? Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nuorten aktiivisen osallisuuden vahvistamisessa ja syrjäytymisen torjumisessa sosiaalityön keinoin on tärkeää tukea siirtymiä erilaisista sosiaalihuollon palveluista koulutukseen ja työhön sekä näitä tukeviin palveluihin. Nuorten kohdalla erityisen tärkeää on taata nopea pääsy aktiiviseen toimintaan, sillä tämä tukee nuorten osallisuutta ja lisäksi nuoren avuntarve on nopeinta kartoittaa toiminnan kautta. Jos nuori ei kykene jostain syystä osallistumaan esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan tai työpajoihin, hänelle tulisi tarjota osallistumispaikka matalan kynnyksen ryhmätoiminnassa, jotta nuoren jaksamista pystytään vahvistamaan ja nuori saa tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin.

Nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien taustalla voimakkaana tekijänä on myös Nuorisolaki, jonka tehtävänä on nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen lisäksi tukea nuorten taitoja toimia yhteiskunnassa, varmistaa tuki nuorten kasvulle, itsenäistymiselle sekä yhteisöllisyydelle, vahvistaa nuorten mahdollisuuksia harrastaa sekä toimia kansalaisyhteiskunnassa, edistää sekä nuorten tasa-arvoa että yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa nuorten kasvu- ja elinolojen parantuminen. Nuorten osallisuuden vahvistaminen koskee valtion ja valtion avustaman toiminnan lisäksi myös kuntia. Myös kunta- ja perusopetuslaissa mainitaan velvoitteet nuorten osallisuuden vahvistamiselle.


Terkuin Vipi


Lähteet:

Ensi- ja turvakotien liitto. 2015. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja.
http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/osallisuus_kasikirja/pdf/Osallisuus_k__sikirja.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Nuorten osallisuus ja osallistuminen.

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2019. Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020. Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma. Nuorten hyvinvointi ja aktiivisen osallisuuden tuki.
https://www.rakennerahastot.fi/web/valtakunnalliset-teemat/nuorten-hyvinvoinnin-ja-osallisuuden-tuki#.XKNzaFUzbIU


Uutiset:

Oikeusministeriö. 2018. Nuorten yhteiskunnallista osallistumista halutaan parantaa.
https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/nuorten-yhteiskunnallista-osallistumista-halutaan-parantaa

Kansanuutiset. 2018. Lapset ja nuoret haluavat vaikuttaa - eivät kokea tulleensa näennäiskuulluksi ja huijatuksi.
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3990466-lapset-ja-nuoret-haluavat-vaikuttaa-eivat-kokea-tulleensa-naennaiskuulluksi-ja-huijatuksi

Kuntalehti. 2017. Tutkijat: Nuoret kehittämään nuorten osallisuutta sote-uudistuksessa.
https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/tutkijat-nuoret-kehittamaan-nuorten-osallisuutta-sote-uudistuksessa/

THL. 2018. Hyvä suhde vanhempiin ja osallisuuden kokemukset kannattelevat nuorta.
https://thl.fi/fi/-/hyva-suhde-vanhempiin-ja-osallisuuden-kokemukset-kannattelevat-nuorta


Kuvat:
Pixabay. Tekijänoikeusvapaita kuvia kaikkien käyttöön.
https://pixabay.com/fi/




torstai 21. maaliskuuta 2019

Lounastreffit tuntemattoman kanssa


Nuorten yksinäisyyden kokemukset ja syrjäytyminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma, jonka ehkäiseminen on ensisijaisen tärkeää. Yhä useampi nuori kuormittuu opinnoissaan ja murtuu liian kovien vaatimusten alla. Jatkuva stressi ja kasvava kuormitus voivat johtaa myös vakaviin mielenterveysongelmiin. (Nyyti.ry) Järjestimme ryhmätyöprojektina osana opintojamme ”Lounastreffit tuntemattoman kanssa” -tempauksen yhteistyössä Nyyt Ry:n kanssa, jonka tavoitteena oli ehkäistä nuorten yksinäisyyden kokemuksia, tutustuttaa testiryhmän jäsenet paremmin toisiinsa ja siten ennaltaehkäistä opinnoista putoamisen ja syrjäytymisen riskiä.

Lounastreffien toteutus onnistui suunnitelmien mukaisesti ja tuotti onnistuneita lounaskokemuksia. Lounas tuntemattoman kanssa pyrki olemaan matalan kynnyksen tempaus, jonka tarkoituksena oli kannustaa tutustumaan entuudestaan tuntemattomaan kanssaopiskelijaan. Lounastaminen loi hyvät puitteet keskustelulle myös tuntemattomien kanssa. Syömisen lomassa oli helppoa käydä keskustelua niin ruuan tasosta, kuin omien opintojen vaiheesta. Ruokailun lomassa on hyväksyttävää pitää myös pieniä keskustelutaukoja. Parhaimmillaan tämänkaltainen tempaus voi auttaa löytämään kanssaopiskelijoista uusia ystävyyssuhteita ja kasvattamaan sosiaalisia verkostoja.


Lounastreffien jälkeen pyysimme osallistujia täyttämään lyhyen kyselyn, jossa kysyimme voiko monimuoto-opiskelu altistaa yksinäisyydelle lähiopiskelua enemmän, sekä ajatuksia ja tunteita tempaukseen liittyen. Palaute oli kaiken kaikkiaan positiivista. Moni koki virkistävänä vaihteluna ajatusten vaihdon etäisemmiksi jääneiden opiskelutovereiden kanssa. Yhteen ihmiseen kerrallaan keskittyminen ja läsnäoleva kohtaaminen koettiin myös palkitsevana. Moni osallistujista mainitsi, että vastaavanlainen tempaus voisi toimia hyvin ryhmäytymistä tukevana toimintana esimerkiksi opintojen alussa.

Vastaukset monimuoto-opiskelun altistavuudesta yksinäisyydelle lähiopiskelua enemmän olivat suurimmaksi osaksi puoltavia. 18 vastaajasta 13 oli sitä mieltä, että monimuoto-opiskelu altistaa lähiopetusta enemmän yksinäisyydelle. Yksinäisyydelle altistaviksi tekijöiksi mainittiin vähäinen kontaktiopetuksen ja opiskelutovereiden kohtaamisen määrä, opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet, sekä ajanpuute solmia ja pitää yllä uusia sosiaalisiasuhteita. Vastauksissa mainittiin myös, että verkostoituminen ja yhteydenpito vaatii lähiopetusta enemmän oma-aloitteisuutta, kun opiskelutovereita ei nää jatkuvasti. Tutustuminen lähiopetuksessa koettiin helpommaksi kuin monimuoto-opiskelussa. Myös ryhmäytymisen, eli ryhmään liittymisen, epäonnistuminen opintojen alussa saattaa altistaa yksinäisyydelle. Vastaajista 3 oli sitä mieltä, että monimuoto-opiskelu saattaa ehkä altistaa enemmän yksinäisyydelle, mutta kokee monimuoto-opiskelussa käytetyn ryhmätyötyöskentelyn korvaavan kontaktiopetuksessa tapahtuvaa kohtaamista. Vain yksi vastaaja oli sitä mieltä, että monimuoto-opiskelu ei altista enemmän yksinäisyydelle.

Kyselyn yhteenvetona voidaan todeta opiskeluryhmämme ajattelevan monimuoto-opiskelun altistavan lähiopetusta enemmän yksinäisyydelle, mutta kokevan kuitenkin ryhmätöiden lisäävän toivottavaa kontaktia muihin opiskelutovereihin ja edesauttavan verkostoitumista. Monimuoto-opiskelun riskien tunnistaminen yksinäisyyden tunteisiin ja verkostoitumishaasteisiin liittyen voi auttaa ennaltaehkäisemään niitä. Monimuoto-opiskelijat joutuvat olemaan paitsi oma-aloitteisempia luodessaan suhteita toisiinsa, mutta myös ottamaan enemmän vastuuta toisistaan. Sosionomin työ vaatii empaatiakykyä ja kohtaamistaitoja, joita saamme myös opiskelun ohessa harjoitella jatkuvasti. Huomataan myös ne, joiden seuraan ei tavallisesti hakeuduta ja lähdetään yhdessä lounastreffeille!



Lähteet:
Nyyti.fi -verkkosivusto (https://www.nyyti.fi/)

maanantai 18. maaliskuuta 2019

Nuorten syrjäytyminen


Syrjäytymisellä tarkoitetaan yhteiskunnallisten järjestelmien, kuten työmarkkina- ja koulutus järjestelmien, ulkopuolelle jäämistä, sekä sen vaikutusta hyvinvointiin. Huomattavia syrjäytymisen riskitekijöitä ovat matala koulutus, toimeentuloon-, elämänhallintaan liittyvät tai terveydelliset ongelmat, sekä sosiaalisten suhteiden vähyys. Ylipäätään ulosjäänti yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Vaikeudet yksittäisillä hyvinvoinnin osa-alueilla ei välttämättä horjuta elämänhallintaa; syrjäytyneisyys saa usein alkunsa, kun huono-osaisuus kasautuu ja monimuotoistuu. Huono-osaisuus voi olla myös periytyvää. (THL 2018a)

Kouluttamattomuus
Heikko menestys koulussa johtaa helposti toisen asteen koulutuksesta karsiutumiseen. Pelkän peruskoulun suorittaneet ovat huonossa asemassa työmarkkinoilla, mikä aiheuttaa toimeentulo vaikeuksia ja johtaa herkästi yhteiskunnallisesta osallisuudesta ulkopuolelle jäämiseen. Tutkimuksissa ollaan myös havaittu matalankoulutuksen negatiivinen vaikutus terveyteen ja etenkin psyykkiseen terveyteen, sekä muihin elämänhallintaan liittyviin ongelmiin. Koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävän nuoren katsotaan olevan vähintäänkin syrjäytymisriskissä. Koulun rooli on kasvun ja kehityksen kannalta merkittävä. Esimerkiksi kiusatuksi tuleminen on riskitekijä myöhemmälle kehitykselle. (THL 2018b)

Lapsuuden elinolot
varhaisiän perhetekijät vaikuttavat yksilön myöhempään hyvinvointiin ja kehitykseen monella tavalla. Lapsuuden elinolojen vaikutus koulutusurien valintaan, sekä henkisen pääoman kertymään ovat suuria. Ongelmien ylisukupolvisuus näkyy mm. terveydenongelmissa, elintavoissa, sekä toimeentulossa. Kodin ulkopuolelle sijoitetuksi joutuminen on yhteydessä monenlaisiin hyvinvoinnin puutteisiin. Nuoren syrjäytymisen ymmärtämiseksi tulisi ottaa huomioon hänen tämän hetkisen elämän hyvinvoinnin vajeet, sekä aiempien elämänvaiheiden rooli. Erilaiset tekijät voivat turvata kasvua, kuten läheiset ihmissuhteet, harrastusmahdollisuudet ja varhainen puuttuminen, sekä yksilön kokemus omasta pärjäämisestä. (THL 2018b)

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
Syrjäytymisen ehkäisy alkaa yksilön ja perheen tukemisesta ja jatkuu yhteiskunnan syrjäytymistä tuottavien rakenteiden purkamiseen ja nuoria osallistavien rakenteiden luomiseen.  Hyvinvointieroja kaventavia ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ollaan pyritty toteuttamaan viime hallituskausina. (THL2018c)




-Josa

Lähteet:

Helsingin diakonissalaitos https://youtu.be/Fd5z3n1QdrQ

Kuva

Pixabay https://cdn.pixabay.com/photo/2016/08/19/20/54/boy-1606222_960_720.jpg