Valintakokeisiin panostettu, opiskelupaikka kovalla työllä saavutettu
ja ilolla vastaanotettu. Kuulostaako tutulta? Moni korkeakoulussa opiskeleva
nuori ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa osaa aavistaa, millaiseen
myllytykseen ja jatkuvien vaatimusten ristituleen on joutumassa. Opintojen ja arjen yhteensovittaminen tuo mukanaan uusia haasteita, joihin ei välttämättä ole etukäteen osannut varautua. Korkeakouluopinnot haastavat paitsi opiskelijoiden opiskelutaitoja, niin myös organisointi- ja paineensietokykyä. Yhä useampi
korkeakouluopiskelija uupuu kasvavan painemäärän alla ja eristäytyy
sosiaalisesti. Lisääntynyt eristäytyminen lisää paitsi yksinäisyyden
kokemuksia, myös syrjäytymisen riskiä ja mielenterveysongelmien syntyä (Lönnqvist,
178 – 180).
Nyyti Ry tarjoaa arjen ja opintojen välillä tasapainotteleville korkeakouluopiskelijoille apua ja tukea jaksamiseen ja elämänhallintaan. Yhdistyksen tavoitteena on edistää
opiskelijoiden mielen hyvinvointia ja lisätä tietoutta mielenterveyteen
ja opiskelukykyyn liittyvistä asioista. Lisäksi Nyyti Ry tarjoaa opiskelijoiden ja nuorten
parissa toimiville koulutusta, materiaaleja, verkostoja ja sparrausta. Vaikuttamistyöllään
Nyyti Ry pyrkii vähentämään mielenterveysasioihin liittyvää häpeää ja kannustaa
avoimeen keskusteluun aiheesta. (Nyyti.fi)
Pääsimme ryhmätyöprojektissa osana sosionomi-opintoja tekemään
yhteistyötä Nyyti Ry.n kanssa. Tehtävämme oli suunnitella opiskelijoiden
yhteisöllisyyttä lisäävä ja yksinäisyyttä ehkäisevä tempaus. Tempauksen
suunnittelu lähti liikkeelle valitsemastamme kohderyhmästä eli omasta
kurssiryhmästämme. Kurssilla on noin 50 eri taustaista opiskelijaa, jotka eivät
kaikki tunne toisiaan. Tempauksella päätimme lisätä ryhmän sisäistä tuttuutta
ja järjestää ”lounaan tuntemattoman kanssa”. Jokaiselle ryhmän jäsenelle
arvotaan pariksi entuudestaan tuntemattomaksi jäänyt ryhmän jäsen, jonka kanssa
hän viettää yhteisen lounastauon koulun ruokalassa. Pari saa täytettäväkseen myös
kysymyslomakkeen, jossa heidän on tarkoitus arvioida tempauksen tehokkuutta ja
tavoitteen toteutumista. Raporttia tempauksen tuloksista seuraavassa postauksessa, stay
tuned!
-Namppa
Lähteet:
Nyyti.fi -verkkosivusto (https://www.nyyti.fi/)
Lönnqvist, J. (2005) Mielenterveyden ongelmat. Teoksessa:
Arpo Aromaa & Jussi Huttunen & Seppo Koskinen & Juha Teperi (toim)
Suomalainen terveys.Helsinki: Duodecim,
178 – 184.
Mielenterveys käsitteenä määritellään Suomessa psyykkiseksi hyvinvoinniksi. Kuuluisan edesmenneen itävaltalaisen tutkijan Sigmund Freudin mukaan kyse on lähtökohtaisesti kyvystä rakastaa ja tehdä työtä. Maailman mielenterveysjärjestö (WHO 2013) on samoilla linjoilla "Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa, sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.”
Suomessa mielenterveysongelmat ovat yleisiä, mutta silti niihin suhtautuminen on monesti ennakkoluuloista ja skeptistä. Nyt, kun kyse on vielä toisesta ennakkoluuloja herättävästä ihmisryhmästä, niin erityisesti toivoisin lukijan pyrkivän avarakatseiseen asian tarkasteluun.
Maahanmuuttajat tulevat erilaisista taustoista eivätkä ole homogeeninen ryhmä. Joissain kulttuureissa käsitettä mielenterveys ei ole tai siihen voi liittyä hengellisiä ja sosiaalisia uskomuksia. Mielenterveys on yksi haastavimmista maahanmuuttajien terveyteen liittyvistä kysymyksistä ilmiön kulttuurisidonnaisuuden vuoksi.
Maahanmuuttajaväestössä mielenterveysoireita voi olla vaikea tunnistaa, koska ne voivat ilmetä eri tavoin kuin kantaväestössä. Oireet voivat ilmentyä myös fyysisenä pahoinvointina tai erilaisina kipuina. Mielenterveyteen liittyviä oireita voivat olla esim. unettomuus, alakuloisuus, ahdistuneisuus, masennus.
Maahanmuuttajien mielenterveysongelmien taustat
Mielenterveysongelmien taustalla voi olla edellisessä kotimaassa koetut traumaattiset tapahtumat, vaarallinen psyykkisesti raskas matka uuteen maahan tai uudessa maassa koettu syrjintä. Konfliktialueilta tulevista ihmisistä valtaosa on kokenut entisessä kotimaassaan, jonkun väkivaltaisen tapahtuman, kuten seksuaalista väkivaltaa, sotaa, kidutusta tai fyysistä vahingontekoa. Jotkut ovat nähneet toisten ihmisen väkivaltaisia kuolemia tai loukkaantumisia.
Uudessa kotimaassa vallitsevat olosuhteet ovat vahvasti yhteydessä maahanmuuttajien mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Maahanmuuttajien kokema syrjintä on yhteydessä heikompaan elämänlaatuun, yksinäisyyteen ja vähäisempään luottamukseen järjestelmää, eri viranomaistahoja kohtaan. Myös perheenjäsenistä erossa olo aiheuttaa maahanmuuttajille mielenterveysoireita ja yksinäisyyttä. Meidän on hyvä muistaa, että Ihmisen mieli rakastaa rutiinia ja toistoa. Maahanmuuttajilla on takanaan ja edessään suuret muutokset, mitkä aiheuttavat stressiä. Kovan stressin alaisena ihmisen toimintakyky heikkenee, jolloin ihminen saattaa tarvita ohjausta, jotta kotouttaminen olisi mahdollista. Silloin pientenkin kohtaamisten merkitys korostuu ja ne voivat vaikuttaa paljolti osallisuuden tai syrjäytymisen kokemiseen.
Yleisyys
Maamu- ja UTH-tutkimusten mukaan Lähi-itä-taustaisilla ihmisillä esiintyy koko väestöä enemmän masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Vastaavasti venäläistaustaisilla naisilla joka neljännellä on näitä oireita. Toisilla maahanmuuttajataustaisilla ryhmillä mielenterveysoireet ovat koko väestön tasoa harvinaisempia, esimerkiksi afrikkalaistaustaisilla.Ehkäisyssä ja hoidossa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota ryhmiin, missä oireet ovat yleisempiä. Esim. Myöhemmällä iällä Suomeen muuttaneilla, sekä iäkkäillä, matalasti koulutetuilta, työttömillä, taloudellisesti heikosti toimeentulevilla, lyhyemmän aikaa täällä asuneilla, heikomman Suomen – tai Ruotsin kielen taidon omaavilla.
Palveluiden saatavuus
Mielenterveysoireiden yleisyydestä huolimatta maahanmuuttajat käyttävät mielenterveyspalveluita harvemmin kuin kantaväestö keskimäärin. Maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveyspalveluihin on panostettava, koska mielenterveysongelmat ovat yhteydessä muihin terveys- ja hyvinvointiongelmiin.
Mielenterveysongelmien ehkäisemisessä ja hoidossa on tuettava maahanmuuttajaryhmissä olevia mielenterveyttä edistäviä ja suojaavia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi yhteisöllisyys, uskonnon harjoittaminen ja vähäinen päihteiden käyttö.
Välineitä maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveystyöhön on vielä vähän. Tehokkaita käytäntöjä tarvitaan erityisesti konfliktialueilta pakolaisina tai perheenyhdistämisen kautta tulevien maahanmuuttajien mielenterveystyöhön.
Tärkeintä kuitenkin kotouttamisessa olisi, että palvelut olisivat helposti saatavilla, olisivat kulttuurisensitiivisiä sekä, että palvelun saavutettavuus varmistettaisiin.
Maahanmuuttoviraston vastaanottokapasiteetti ja valmius – tulosalueen johtaja Kimmo Lehdon mukaan, mielenterveydelliset ongelmat olisivat tärkeä hoitaa myös turvallisuus syistä, vaikka yleensä vaara kohdistuu ainoastaan potilaaseen itseensä. (Yle 2018)
Jutussa kysytään myös, että mistä rahat uudelle osastolle. Yleensä maahanmuutto aiheisissa keskusteluissa vastakkainasettelu astuu esiin viimeistään tässä kohtaan. Mielestäni tämä on puhtaasti arvokysymys. Olisimmeko Sipilän hallituksen ajamien hyvätuloisten verokevennysten sijaan olleet halukkaita rakentamaan tasa-arvoisempaa ja yhtenäisempää Suomea?
Kuvittele, että sinun pitää
lähteä huomenna kotoasi. Kuvittele, että sinulla on mukana vain yksi laukku ja kaikki mitä saat ottaa kotoasi mukaasi, pitää mahtua siihen. Kuvittele, että sukusi, ystäväsi, koulusi ja kaikki mikä
sinulle on tuttua, jää taakse. Kuvittele, että matkaat päiviä, kenties viikkoja
huonoissa ja vaarallisissakin olosuhteissa ja määränpääsi on tuntematon. Päädyt
maahan, missä et tunne ketään, välttämättä mukanasi ei ole ketään tuttua ja
kaikki on uutta; kieli, tavat, kulttuuri ja ihmiset.
Näistä lähtökohdista moni
lapsi ja nuori tulee Suomeen. Kuitenkin, lukiessani maahanmuuttajatilastoja, oli itselleni suuri yllätys niissä oleva eri kansalaisuuksien TOP3, sillä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomessa asui 249 500 ulkomaan kansalaista, joista Viron kansalaisia on yli 50 000, seuraavaksi eniten oli venäläisiä ja kolmanneksi eniten irakilaisia. Seuraavina ovat kiinalaiset, ruotsalaiset, thaimaalaiset ja somalit. Muita kansalaisten määrät ovat alle 6000 henkilöä. Kun mietin mediassa olevia kirjoituksia, olisin voinut kuvitella, että Lähi-Itä ja Afrikka olisi ollut luvuissa isommin edustettuina.
Kun katsotaan lapsiin liittyviä tilastoja, Suomessa olevista maahanmuuttajista oli vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisia 0-14 vuotiaita lapsia 19% ja suomalaistaustaisia
lapsia 16%. Ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan tässä ne henkilöt, joiden
molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Suomalaistaustaisen toinen vanhempi on syntynyt Suomessa. Kuviosta näkyy, miten lasten osuus on suuri pakolaistaustaisissa ryhmissä.
Ulkomaan kansalaisina olevien lasten osuus kansalaisuusryhmästä
Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen on kotoutumislain alaista ja Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että sen tarkoituksena on tukea ja edistää maahanmuuttajien pääsyä osallistumaan aktiivisesti suomalaiseen yhteiskuntaan (Kotoutumislaki 1§). Tavoitteena on, että maahanmuuttajien oikeudet ja velvollisuudet ovat tasavertaisia kantaväestön kanssa. Lakia kotoutumisen edistämisestä sovelletaan heihin, joilla on oleskelulupa, joiden oleskeluoikeus on rekisteröity tai heille on myönnetty ulkomaalaislain mukainen oleskelukortti (Kotoutumislaki 2§). Mielestäni olisi erittäin tärkeää saada kotoutumissuunnitelma tai kotouttamiskurssi jokaiselle Suomeen tulevalle maahanmuuttajalle, jotta he saisivat tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja miten täällä toimitaan. Perhetyön kurssilla meillä oli vieraana kaksi henkilöä, jotka olivat tulleet alaikäisinä yksin Suomeen, ja keskustelussa heidän kanssaan ilmeni, että maahanmuuttajien olisi hyvä saada tietää siitä, mitkä suomalaisessa kulttuurissa on hyväksyttäviä asioita; esimerkiksi kasvatustapa voi olla hyvinkin erilainen Lähi-idässä kuin mitä Suomessa. Siellä ei välttämättä katsota niin paheksuen korvatillikkaa, kun taas Suomessa lapsiin kohdistuva kuritus on tuomittavaa ja lastensuojelulain alaista ja tämä voi tulla yllätyksenä osalle maahanmuuttajaperheistä. Kun asioista puhuttaisiin avoimesti heti alusta alkaen, uskon että sillä olisi myönteinen vaikutus maahanmuuttajien kotoutumiseen.
Mitä tulee yksin tulleisiin
alaikäisiin turvapaikanhakijoihin, en itse ollut aiemmin juurikaan miettinyt
alaikäisten turvapaikan hakijoiden määrää, mutta Punaisen ristin mukaan esimerkiksi vuonna 2015 ilman
huoltajaa tulevia alaikäisiä turvapaikanhakijoita tuli Suomeen noin 3000
henkilöä. Alaikäisen tullessa yksin Suomeen, määrätään hänelle edustaja, joka
valvoo yleisesti lapsen etua turvapaikanhaku- ja perheenyhdistämisprosesseissa
ja lapsen saatua oleskeluluvan ja muutettua hänelle osoitettuun asumisyksikköön
jatkaa hänen etujensa hoitamista siihen asti, kunnes lapselle osoitetaan toinen
huoltaja tai kun hän tulee täysi-ikäiseksi tai muuttaa pois Suomesta. Alaikäisille yksin maahantulleille lapsille tehdään kotoutumissuunnitelma,
jossa keskeisinä toimijoina ovat varhaiskasvatuksen, opetuksen, nuoriso-, sosiaali-
ja terveystoimen edustajat ja jonka tarkoituksena on auttaa lasta osallistumaan
kaikkeen siihen toimintaan, johon muutkin suomalaiset lapset osallistuvat.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan on tärkeä tukea myös lasten ja nuorten kotouttamista tarvelähtöisesti tarjoamalla perustoimeentulon lisäksi tukea muun muassa tukea kouluissa ja päiväkodeissa. Tärkeää on myös tukea harrastustoimintaa sekä lapsen tai nuoren kielitaitoa, sosiaalisia suhteita ja osallisuutta, jotta nuoren on jatkossa helpompi suuntautua peruskoulun jälkeisiin opintoihin sekä työelämään.
Nuorille maahanmuuttajille järjestetäänkin tukea ja toimintaa eri järjestöjen taholta ja itse
olen päässyt myös osalliseksi maahanmuuttajanuorten kotoutumistoimintaa, sillä
perhetyön opintojaksomme kautta itselleni tarjoutui mahdollisuus osallistua ns.
opiskelijatuurorina Plan Internationalin Matkalla-projektiin, jonka tarkoituksena on tukea 15-17 -vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten arjen taitoja ja
tutustua heidän kanssaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Projekti kestää
nuorilla noin vuoden, mutta me opiskelijatuutorit osallistumme projektiin noin
kolmen kuukauden ajaksi, jolloin olemme mukana nuorten ryhmätapaamisissa, autamme
heitä mm. CV:n ja työhakemusten teossa ja lähdemme heidän mukaansa kokeilemaan
erilaisia vapaa-ajan harrastuksia.
Mikäli Sinä olet kiinnostunut lapsiin ja nuoriin liittyvästä järjestötoiminnasta, voit
halutessasi osallistua Planin toimintaan vapaaehtoisena,
lipaskerääjänä, feissarina tai vaikka järjestää työpaikallasi keräyksen ja näin ollen olla myös osaltasi tukemassa maahanmuuttajanuorten kotoutumista. -Aries-
Lähdeviitteet:
Plan International Suomi 2019. Tule mukaan Planin vapaaehtoistoimintaan. https://plan.fi/vapaaehtoistyo
Punainen Risti 2019. Yksin tulleiden tukihanke. https://rednet.punainenristi.fi/node/52256 Tilastokeskus 2019. Ulkomaan kansalaiset. http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaan-kansalaiset.html#maittain
Työ- ja elinkeinoministeriö 2019. Lapset ja nuoret. https://kotouttaminen.fi/lapset-ja-nuoret
Työ- ja elinkeinoministeriö 2018. Yksin saapuvat alaikäiset.
Mitä sinulle tulee ensimmäiseksi mieleen pakolaisista? Ovatko mielikuvasi positiivisia vai negatiivisia vai kenties neutraaleja? Kolme meidän neljästä ryhmäläisestä aloitti kouluprojektin pakolaisina Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten parissa, joten halusimme käsitellä blogissamme aluksi maahanmuuttoa ja määritellä siihen liittyviä käsitteitä, kuten maahanmuuttaja, turvapaikanhakija ja pakolainen.
Halusin myös kartoittaa tietoa maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista itseäni varten, sillä koin että minulla ei ole tarpeeksi tietämystä heistä toimiakseni heidän osallisuutensa vahvistajana hankkeessa, joka vaikuttaa suoraan heihin. Palatakseni blogin aloittaneeseen kysymykseen: Ensimmäinen mielikuvani sanasta maahanmuuttaja, on ajatus pienistä pakolaislapsista, jotka tulevat sodan runtelemasta maasta Suomeen pakoon kurjuutta. Mikä on sinun?
Kuinka paljon maahanmuuttajia Suomessa oikeastaan on? Minkä ikäisiä he ovat? Tässä vastauksia kysymyksiin. Käytössä ovat vasta vuoden 2017 tilastot. Tilastokeskuksen mukaan
Vuonna 2017 ulkomailla syntyneitä henkilöitä oli Suomessa 7 % väestöstä.
Suurin määrä ulkomailla syntyneistä olivat entisen Neuvostoliiton alueella syntyneet, Virossa syntyneet sekä Ruotsissa syntyneet. Seuraavaksi eniten oli Irakissa, Venäjällä, Somaliassa, Kiinassa ja Thaimaassa syntyneitä.
Noin 25 % ulkomaalaisväestöstä asuu Helsingissä.
Miehiä maahanmuuttajista oli ulkomaalaistaustaisista 51,5 %.
Eläkeläisiä maahanmuuttajista oli vain pieni osa, 5 % ulkomaalaistaustaisista.
Lasten osuus on noussut 1990-luvulta lähtien.
Vuonna 2017 oli lapsia (0-14 v) 15,2 % ulkomaalaistaustaisista.
Lasten osuus on suuri erityisesti pakolaisena Suomeen tulleiden ulkomaalaisten joukossa. Esimerkiksi syyrialaisista maahanmuuttajista 39,3 % oli 0-14 vuotiaita lapsia vuonna 2017.
Miksi maahanmuuttajat ovat tulleet Suomeen? Ovatko he tulleet työn perässä vai perhesyistä vaiko sodan ja vainoamisen vuoksi? Tilastokeskuksen, THL:n ja Työterveyslaitoksen vuoden 2014 UHT-tutkimuksen mukaan
Suurimmalla osalla eli 54 %:lla maahanmuuttajista syy Suomeen muutolla olivat perhesyyt.
Vajaa viidesosa eli 18 % maahanmuuttajista tuli Suomeen työn perässä.
Kymmenesosa eli 10 % maahanmuuttajista tuli Suomeen opiskelemaan.
Kymmenesosa eli 10 % maahanmuuttajista tuli Suomeen pakolaisuuden, turvapaikan haun tai kansainvälisen suojelun tarpeen vuoksi. Huomioitava on, että tässä tutkimuksessa mukaan ei ole otettu vuoden 2015 ja sen jälkeen tulleita kasvaneita määriä turvapaikanhakijoita.
Noin 8 % maahanmuuttajista tuli Suomeen muun syyn vuoksi, esimerkiksi inkeriläiset paluumuuttajat kuuluvat tähän kategoriaan. Muita syitä tulla Suomeen olivat mm. Suomen ilmastoon ihastuneet ja keski-iän kriiisin vuoksi vaihtelua elämään kaivanneet.
Yllättävätkö tilastot sinua, vai tiesitkö nämä asiat jo? Itse olen yllättynyt että miesten osuus ei ollut suurempi maahanmuuttajista. Uutisointien perusteella olen saanut mielikuvan, että Suomeen olisi tullut suuri joukko nuoria aikuisia miehiä, mutta sukupuolijakauma onkin tasaisempi. Samaten minulla oli mielikuva, että turvapaikanhakijoita olisi suurempi osa maahanmuuttajista kuin todellisuudessa onkaan.
Mitä käsitteet maahanmuuttaja, turvapaikanhakija ja pakolainen tarkoittavat? Mitä eroa niillä on? Väestöliiton mukaan
Maahanmuuttaja on ulkomaan kansalainen, jonka tarkoituksena on asua Suomessa pidempään.
Joskus maahanmuuttajalla voidaan tarkoittaa myös Suomessa syntynyttä henkilöä, jonka molemmat tai toinen vanhemmista on muuttanut Suomeen. Heitä kutsutaan toisen sukupolven maahanmuuttajiksi.
Turvapaikanhakija taas on vainon kohteeksi kotimaassaan joutunut yksilö, joka hakee kansainvälistä suojelua ja samalla oleskeluoikeutta toisesta maasta.
Pakolainen on yksilö, jolla on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Suomessa pakolaiseksi kutsutaan myös yksilöitä, jotka saavat jäädä maahan suojelun tarpeen tai humanitäärisen syyn vuoksi.
Kiintiöpakolaiseksi kutsutaan yksilöä, joka on saanut YK:n myöntämän aseman pakolaisena ja joka lasketaan kuuluvaksi vastaanottomaan pakolaiskiintiöön. Eri mailla on erisuuruinen pakolaiskiintiömäärä.
Millä perusteilla Suomeen otetaan pakolaisia? Suomen Sisäministeriön mukaan Suomi on mukana kansainvälisissä sopimuksissa, joissa luvataan antaa kansainvälistä suojelusta tarvitseville. Nämä sopimukset perustuvat vuoden 1951 Geneven pakolaissopimukseen, kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä Euroopan Unionin lainsäädäntöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa suojelua annetaan pakolais-statuksen saaneelle tai toissijaista suojelusta tarvitsevalle yksilölle. Ulkomaalaislaissa on tarkemmin määritelty kansainvälisen suojeluksen säädökset ja perusteet.
Kuinka paljon turvapaikanhakijoita saapuu esimerkiksi Suomeen? Sisäministeriön mukaan turvapaikanhakijoita Suomessa on ollut 2000-luvulla vaihtelevasti 1500-6000 hakijaa per vuosi. Vuonna 2015 tuli aikaisempaa suurempi hakijamäärä, 32.476 turvapaikanhakijaa Suomeen. Syy ennätysmäärään hakijoita oli maailman pakolaiskriisissä, joka oli suurin sitten 2. maailmansodan jälkeen. Syy turvapaikanhakuun löytyy hakijoiden kotimaasta. Kotimaasta poistutaan esimerkiksi sodan, vainon tai turvattomuuden vuoksi. Saapuessaan kohdemaahan, yleensä kotimaata lähellä olevaan, yksilö jättää sinne turvapaikkahakemuksen, pyytäen kansainvälistä suojelua. Kohdemaan viranomaiset päättävät tutkimusten perusteella, saako yksilö turvapaikan vai ei. Jos Suomessa yksilö ei ole oikeutettu pakolais-statukseen eli turvapaikan saamiseen, tutkitaan voisiko hän saada suojelua Suomesta toissijaisen suojelun perustein, jos esimerkiksi uhkana on kotimaassa kuolemanrangaistus tai kidutus, tai aseellisesta selkkauksesta aiheutuva vakava vaara yksilölle.
Yle areenasta löytyy myös mielenkiintoinen ja opettavainen lyhyt pakopeli, jossa voi kuvitella olevansa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut yksilö, ja kokeilla mitä eri vaihtoehtoja on sen jälkeen tarjolla sinulle. Suosittelen kokeilemaan! Kokeilin ja päädyin paperittomaksi säilöönottokeskukseen... Miten sinulle kävi?
Toivottavasti kirjoitukseni sai sinut pohtimaan maahanmuuttajia Suomessa. Itse opin blogitekstiä kirjoittaessani uusia asioita, jotka varmasti auttavat minua kohtaamaan projektissa tapaamiani maahanmuuttajanuoria asiantuntevammin.
Yle areena 2016. Sinut on juuri käännytetty. Juuri nyt tuhansille Suomeena paenneille kerrotaan, saavatko he jäädä. Mitä valintoja tekisit, jos olisit kielteisen päätöksen saanut irakilainen turvapaikanhakija?
