lauantai 9. helmikuuta 2019

Maahanmuuttajat


Mitä sinulle tulee ensimmäiseksi mieleen pakolaisista? Ovatko mielikuvasi positiivisia vai negatiivisia vai kenties neutraaleja? Kolme meidän neljästä ryhmäläisestä aloitti kouluprojektin pakolaisina Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten parissa, joten halusimme käsitellä blogissamme aluksi maahanmuuttoa ja määritellä siihen liittyviä käsitteitä, kuten maahanmuuttaja, turvapaikanhakija ja pakolainen.

Halusin myös kartoittaa tietoa maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista itseäni varten, sillä koin että minulla ei ole tarpeeksi tietämystä heistä toimiakseni heidän osallisuutensa vahvistajana hankkeessa, joka vaikuttaa suoraan heihin. Palatakseni blogin aloittaneeseen kysymykseen: Ensimmäinen mielikuvani sanasta maahanmuuttaja, on ajatus pienistä pakolaislapsista, jotka tulevat sodan runtelemasta maasta Suomeen pakoon kurjuutta. Mikä on sinun?





Oletko kiinnittänyt viime aikoina huomiota uutisointiin maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista? Jos lukee uutisartikkeleita, tuntuu että vallalla on negatiivissävytteistä uutisointia turvapaikanhakijoista. Ylellä viimeisimmät maahanmuuttajia koskevat artikkelit ovat koskeneet muun muassa laajamittaisen maahanmuuton riskiäriskiä kotouttamispalveluiden kuihtumisestamaahanmuuttajien tiukentunutta tarkkailua ja maahanmuuttajanaisten kokeman väkivallan yleisyyttä perhe-elämässä sekä eduskunnan lakihanketta kansalaisuuslain tiukennuksesta. Uutisoinnissa on ollut esillä myös Välimerellä kuolleet pakolaiset ja Oulun seksuaalirikosepäilyt.

Uutisointia löytyy onneksi myös positiiviselta kannalta, esimerkiksi kotouttamispalveluiden kehittämisestä. Ylen uutisessa pohdittiin tarvetta pidentää oppivelvollisuutta ja tarjota vastaanottokeskusten lapsille 20 h viikossa päivähoitoa, sekä tarvittaessa oikeutta esikouluun. MTV:n uutisartikkeleissa Eduskunta pohti kotouttamissuunnitelman toimimattomuutta ja mietittiin maahanmuuttajien kotouttamiskurssien muuttamista pakollisiksi.




Kuinka paljon maahanmuuttajia Suomessa oikeastaan on? Minkä ikäisiä he ovat? Tässä vastauksia kysymyksiin. Käytössä ovat vasta vuoden 2017 tilastot. Tilastokeskuksen mukaan

  • Vuonna 2017 ulkomailla syntyneitä henkilöitä oli Suomessa 7 % väestöstä.
  • Suurin määrä ulkomailla syntyneistä olivat entisen Neuvostoliiton alueella syntyneet, Virossa syntyneet sekä Ruotsissa syntyneet. Seuraavaksi eniten oli Irakissa, Venäjällä, Somaliassa, Kiinassa ja Thaimaassa syntyneitä. 
  • Noin 25 % ulkomaalaisväestöstä asuu Helsingissä.
  • Miehiä maahanmuuttajista oli ulkomaalaistaustaisista 51,5 %.
  • Eläkeläisiä maahanmuuttajista oli vain pieni osa, 5 % ulkomaalaistaustaisista.
  • Lasten osuus on noussut 1990-luvulta lähtien.
  • Vuonna 2017 oli lapsia (0-14 v) 15,2 % ulkomaalaistaustaisista.
  • Lasten osuus on suuri erityisesti pakolaisena Suomeen tulleiden ulkomaalaisten joukossa. Esimerkiksi syyrialaisista maahanmuuttajista 39,3 % oli 0-14 vuotiaita lapsia vuonna 2017. 


Diagrammi: Tilastokeskus


Miksi maahanmuuttajat ovat tulleet Suomeen? Ovatko he tulleet työn perässä vai perhesyistä vaiko sodan ja vainoamisen vuoksi? Tilastokeskuksen, THL:n ja Työterveyslaitoksen vuoden 2014 UHT-tutkimuksen mukaan
  • Suurimmalla osalla eli 54 %:lla maahanmuuttajista syy Suomeen muutolla olivat perhesyyt.
  • Vajaa viidesosa eli 18 % maahanmuuttajista tuli Suomeen työn perässä.
  • Kymmenesosa eli 10 % maahanmuuttajista tuli Suomeen opiskelemaan.
  • Kymmenesosa eli 10 % maahanmuuttajista tuli Suomeen pakolaisuuden, turvapaikan haun tai kansainvälisen suojelun tarpeen vuoksi. Huomioitava on, että tässä tutkimuksessa mukaan ei ole otettu vuoden 2015 ja sen jälkeen tulleita kasvaneita määriä turvapaikanhakijoita.
  • Noin 8 % maahanmuuttajista tuli Suomeen muun syyn vuoksi, esimerkiksi inkeriläiset paluumuuttajat kuuluvat tähän kategoriaan. Muita syitä tulla Suomeen olivat mm. Suomen ilmastoon ihastuneet ja keski-iän kriiisin vuoksi vaihtelua elämään kaivanneet.




Yllättävätkö tilastot sinua, vai tiesitkö nämä asiat jo? Itse olen yllättynyt että miesten osuus ei ollut suurempi maahanmuuttajista. Uutisointien perusteella olen saanut mielikuvan, että Suomeen olisi tullut suuri joukko nuoria aikuisia miehiä, mutta sukupuolijakauma onkin tasaisempi. Samaten minulla oli mielikuva, että turvapaikanhakijoita olisi suurempi osa maahanmuuttajista kuin todellisuudessa onkaan.

Mitä käsitteet maahanmuuttaja, turvapaikanhakija ja pakolainen tarkoittavat? Mitä eroa niillä on? Väestöliiton mukaan
  • Maahanmuuttaja on ulkomaan kansalainen, jonka tarkoituksena on asua Suomessa pidempään.
  • Joskus maahanmuuttajalla voidaan tarkoittaa myös Suomessa syntynyttä henkilöä, jonka molemmat tai toinen vanhemmista on muuttanut Suomeen. Heitä kutsutaan toisen sukupolven maahanmuuttajiksi.
  • Turvapaikanhakija taas on vainon kohteeksi kotimaassaan joutunut yksilö, joka hakee kansainvälistä suojelua ja samalla oleskeluoikeutta toisesta maasta.
  • Pakolainen on yksilö, jolla on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Suomessa pakolaiseksi kutsutaan myös yksilöitä, jotka saavat jäädä maahan suojelun tarpeen tai humanitäärisen syyn vuoksi.
  • Kiintiöpakolaiseksi kutsutaan yksilöä, joka on saanut YK:n myöntämän aseman pakolaisena ja joka lasketaan kuuluvaksi vastaanottomaan pakolaiskiintiöön. Eri mailla on erisuuruinen pakolaiskiintiömäärä.



Millä perusteilla Suomeen otetaan pakolaisia? Suomen Sisäministeriön mukaan Suomi on mukana kansainvälisissä sopimuksissa, joissa luvataan antaa kansainvälistä suojelusta tarvitseville. Nämä sopimukset perustuvat vuoden 1951 Geneven pakolaissopimukseen, kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä Euroopan Unionin lainsäädäntöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa suojelua annetaan pakolais-statuksen saaneelle tai toissijaista suojelusta tarvitsevalle yksilölleUlkomaalaislaissa on tarkemmin määritelty kansainvälisen suojeluksen säädökset ja perusteet. 

Kuinka paljon turvapaikanhakijoita saapuu esimerkiksi Suomeen? Sisäministeriön mukaan turvapaikanhakijoita Suomessa on ollut 2000-luvulla vaihtelevasti 1500-6000 hakijaa per vuosi. Vuonna 2015 tuli aikaisempaa suurempi hakijamäärä, 32.476 turvapaikanhakijaa Suomeen. Syy ennätysmäärään hakijoita oli maailman pakolaiskriisissä, joka oli suurin sitten 2. maailmansodan jälkeen. Syy turvapaikanhakuun löytyy hakijoiden kotimaasta. Kotimaasta poistutaan esimerkiksi sodan, vainon tai turvattomuuden vuoksi. Saapuessaan kohdemaahan, yleensä kotimaata lähellä olevaan, yksilö jättää sinne turvapaikkahakemuksen, pyytäen kansainvälistä suojelua. Kohdemaan viranomaiset päättävät tutkimusten perusteella, saako yksilö turvapaikan vai ei. Jos Suomessa yksilö ei ole oikeutettu pakolais-statukseen eli turvapaikan saamiseen, tutkitaan voisiko hän saada suojelua Suomesta toissijaisen suojelun perustein, jos esimerkiksi uhkana on kotimaassa kuolemanrangaistus tai kidutus, tai aseellisesta selkkauksesta aiheutuva vakava vaara yksilölle.







Yle areenasta löytyy myös mielenkiintoinen ja opettavainen lyhyt pakopeli, jossa voi kuvitella olevansa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut yksilö, ja kokeilla mitä eri vaihtoehtoja on sen jälkeen tarjolla sinulle. Suosittelen kokeilemaan! Kokeilin ja päädyin paperittomaksi säilöönottokeskukseen... Miten sinulle kävi?

Paina tästä jos haluat kokeilla peliä, kesto vajaa 1 min


Toivottavasti kirjoitukseni sai sinut pohtimaan maahanmuuttajia Suomessa. Itse opin blogitekstiä kirjoittaessani uusia asioita, jotka varmasti auttavat minua kohtaamaan projektissa tapaamiani maahanmuuttajanuoria asiantuntevammin.

- Vipi -

------------------------------

Linkkejä lähteisiin:

Väestöliitto 2017. Maahanmuuttajat.

Tilastokeskus 2015. Yli puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista muuttanut maahan perhesyistä.
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-10-15_001.html

Sisäministeriö 2019. Pakolainen pakenee vainoa kotimaassaan.
https://intermin.fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat-ja-pakolaiset

Tilastokeskus 2017. Maahanmuuttajat väestössä.
https://www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html

Finlex 2004. Ulkomaalaislaki.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301

2 kommenttia:

  1. Hei,

    pakko myöntää, että tilastot yllättivät. Kiitos niistä! Ajattelen myös, että median luomalla kuvalla maahanmuutosta on valtava merkitys siihen, kuinka tavallinen kansalainen asiaan suhtautuu. Voidaanko ajatella, että sosiaalialan ammattilaislla olisi tässäkin asiassa oma roolinsa tuoda erilaista näkökantaa negatiivisena vellovaan keskusteluun. Mielestäni kyllä.

    Pelasin linkittämäsi pakopelin. Se nosti karvat pystyyn ja pysäytti todella miettimään. Oma todellisuus voi olla äärimmäisen kaukana toisen todellisuudesta samassa maassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos kirjoitukseni kommentoinnista. Hienosti pohdittu median osuutta. Olet mielestäni oikeassa siinä, että medialla on paljon valtaa luoda haluamansa mielikuvat tietystä aiheesta. Ja median julkaisuihin varmasti vaikuttaa huomiohakuisuus. Eihän kukaan nyt halua lukea tylsiä uutisia, joten uutiset on tehty tietyllä tavalla shokeeraamaan ihmisiä. Tämän takia meilläkin varmasti on tämä blogikirjoittamisen kautta vaikuttaminen -kurssi. Jotta opimme olemaan toisaalta kriittisiä lukemaamme kohtaan, ja toisaalta osaamme itse vaikuttaa suurempaan ihmisjoukkoon kirjoittamalla asiallisesti ammattimme ja asiakkaidemme kannalta tärkeistä asioista, niin että ne eivät huku muun median sekaan. -Vipi-

      Poista