lauantai 16. helmikuuta 2019

Maahanmuuttajien kotoutumisesta


Kuvittele, että sinun pitää lähteä huomenna kotoasi. Kuvittele, että sinulla on mukana vain yksi laukku ja kaikki mitä saat ottaa kotoasi mukaasi, pitää mahtua siihen. Kuvittele, että sukusi, ystäväsi, koulusi ja kaikki mikä sinulle on tuttua, jää taakse. Kuvittele, että matkaat päiviä, kenties viikkoja huonoissa ja vaarallisissakin olosuhteissa ja määränpääsi on tuntematon. Päädyt maahan, missä et tunne ketään, välttämättä mukanasi ei ole ketään tuttua ja kaikki on uutta; kieli, tavat, kulttuuri ja ihmiset.




Näistä lähtökohdista moni lapsi ja nuori tulee Suomeen. Kuitenkin, lukiessani maahanmuuttajatilastoja, oli itselleni suuri yllätys niissä oleva eri kansalaisuuksien TOP3, sillä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomessa asui 249 500 ulkomaan kansalaista, joista Viron kansalaisia on yli 50 000, seuraavaksi eniten oli venäläisiä ja kolmanneksi eniten irakilaisia. Seuraavina ovat kiinalaiset, ruotsalaiset, thaimaalaiset ja somalit. Muita kansalaisten määrät ovat alle 6000 henkilöä. Kun mietin mediassa olevia kirjoituksia, olisin voinut kuvitella, että Lähi-Itä ja Afrikka olisi ollut luvuissa isommin edustettuina.

Kun katsotaan lapsiin liittyviä tilastoja, Suomessa olevista maahanmuuttajista oli vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisia 0-14 vuotiaita lapsia 19% ja suomalaistaustaisia lapsia 16%. Ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan tässä ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Suomalaistaustaisen toinen vanhempi on syntynyt Suomessa. Kuviosta näkyy, miten lasten osuus on suuri pakolaistaustaisissa ryhmissä.
Ulkomaan kansalaisina olevien lasten osuus kansalaisuusryhmästä



Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen on kotoutumislain alaista ja Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että sen tarkoituksena on tukea ja edistää maahanmuuttajien pääsyä osallistumaan aktiivisesti suomalaiseen yhteiskuntaan (Kotoutumislaki 1§). Tavoitteena on, että maahanmuuttajien oikeudet ja velvollisuudet ovat tasavertaisia kantaväestön kanssa.

Lakia kotoutumisen edistämisestä sovelletaan heihin, joilla on oleskelulupa, joiden oleskeluoikeus on rekisteröity tai heille on myönnetty ulkomaalaislain mukainen oleskelukortti (Kotoutumislaki 2§). Mielestäni olisi erittäin tärkeää saada kotoutumissuunnitelma tai kotouttamiskurssi jokaiselle Suomeen tulevalle maahanmuuttajalle, jotta he saisivat tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja miten täällä toimitaan. 
Perhetyön kurssilla meillä oli vieraana kaksi henkilöä, jotka olivat tulleet alaikäisinä yksin Suomeen, ja keskustelussa heidän kanssaan ilmeni, että maahanmuuttajien olisi hyvä saada tietää siitä, mitkä suomalaisessa kulttuurissa on hyväksyttäviä asioita; esimerkiksi kasvatustapa voi olla hyvinkin erilainen Lähi-idässä kuin mitä Suomessa. Siellä ei välttämättä katsota niin paheksuen korvatillikkaa, kun taas Suomessa lapsiin kohdistuva kuritus on tuomittavaa ja lastensuojelulain alaista ja tämä voi tulla yllätyksenä osalle maahanmuuttajaperheistä. Kun asioista puhuttaisiin avoimesti heti alusta alkaen, uskon että sillä olisi myönteinen vaikutus maahanmuuttajien kotoutumiseen.




Mitä tulee yksin tulleisiin alaikäisiin turvapaikanhakijoihin, en itse ollut aiemmin juurikaan miettinyt alaikäisten turvapaikan hakijoiden määrää, mutta Punaisen ristin mukaan esimerkiksi vuonna 2015 ilman huoltajaa tulevia alaikäisiä turvapaikanhakijoita tuli Suomeen noin 3000 henkilöä. Alaikäisen tullessa yksin Suomeen, määrätään hänelle edustaja, joka valvoo yleisesti lapsen etua turvapaikanhaku- ja perheenyhdistämisprosesseissa ja lapsen saatua oleskeluluvan ja muutettua hänelle osoitettuun asumisyksikköön jatkaa hänen etujensa hoitamista siihen asti, kunnes lapselle osoitetaan toinen huoltaja tai kun hän tulee täysi-ikäiseksi tai muuttaa pois Suomesta. 
Alaikäisille yksin maahantulleille lapsille tehdään kotoutumissuunnitelma, jossa keskeisinä toimijoina ovat varhaiskasvatuksen, opetuksen, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen edustajat ja jonka tarkoituksena on auttaa lasta osallistumaan kaikkeen siihen toimintaan, johon muutkin suomalaiset lapset osallistuvat.





Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan on tärkeä tukea myös lasten ja nuorten kotouttamista tarvelähtöisesti tarjoamalla perustoimeentulon lisäksi tukea muun muassa tukea kouluissa ja päiväkodeissa. Tärkeää on myös tukea harrastustoimintaa sekä lapsen tai nuoren kielitaitoa, sosiaalisia suhteita ja osallisuutta, jotta nuoren on jatkossa helpompi suuntautua peruskoulun jälkeisiin opintoihin sekä työelämään. 

Nuorille maahanmuuttajille järjestetäänkin tukea ja toimintaa eri järjestöjen taholta ja itse olen päässyt myös osalliseksi maahanmuuttajanuorten kotoutumistoimintaa, sillä perhetyön opintojaksomme kautta itselleni tarjoutui mahdollisuus osallistua ns. opiskelijatuurorina Plan Internationalin Matkalla-projektiin, jonka tarkoituksena on tukea 15-17 -vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten arjen taitoja ja tutustua heidän kanssaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Projekti kestää nuorilla noin vuoden, mutta me opiskelijatuutorit osallistumme projektiin noin kolmen kuukauden ajaksi, jolloin olemme mukana nuorten ryhmätapaamisissa, autamme heitä mm. CV:n ja työhakemusten teossa ja lähdemme heidän mukaansa kokeilemaan erilaisia vapaa-ajan harrastuksia.



Mikäli Sinä olet kiinnostunut lapsiin ja nuoriin liittyvästä järjestötoiminnasta, voit halutessasi osallistua Planin toimintaan vapaaehtoisena, lipaskerääjänä, feissarina tai vaikka järjestää työpaikallasi keräyksen ja näin ollen olla myös osaltasi tukemassa maahanmuuttajanuorten kotoutumista.

-Aries-



Lähdeviitteet:

Plan International Suomi 2019. Tule mukaan Planin vapaaehtoistoimintaan.
https://plan.fi/vapaaehtoistyo

Punainen Risti 2019. Yksin tulleiden tukihanke.
https://rednet.punainenristi.fi/node/52256

Tilastokeskus 2019. Ulkomaan kansalaiset.

http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaan-kansalaiset.html#maittain

Työ- ja elinkeinoministeriö 2019. Lapset ja nuoret. 
https://kotouttaminen.fi/lapset-ja-nuoret

Työ- ja elinkeinoministeriö 2018. Yksin saapuvat alaikäiset.
https://kotouttaminen.fi/yksin-saapuvat-alaikaiset

Työ- ja elinkeinoministeriö 2018. Laiki kotoutumisen edistämisestä.
https://kotouttaminen.fi/laki-kotoutumisen-edistamisesta












2 kommenttia:

  1. Hei ja kiitos blogikirjoituksestasi! On varmasti hieno kokemus olla mukana tuossa projektissa ja päästä osalliseksi näiden nuorten elämää. Turvallista matkaa teille kaikille :)

    VastaaPoista
  2. Hei, kiitos kommentistasi. Kyllä, kovin on opettavaista ollut itsellekin tämä projekti, kun en ole ennen nuorten kanssa ole asiakastyötä tehnyt. Mukavia kohtaamisia on tullut "Matkalla" :)

    VastaaPoista