Maahanmuuttajien mielenterveys

Yleisesti

Mielenterveys käsitteenä määritellään Suomessa psyykkiseksi hyvinvoinniksi. Kuuluisan edesmenneen itävaltalaisen tutkijan Sigmund Freudin mukaan kyse on lähtökohtaisesti kyvystä rakastaa ja tehdä työtä. Maailman mielenterveysjärjestö (WHO 2013) on samoilla linjoilla "Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa, sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.” 

Suomessa mielenterveysongelmat ovat yleisiä, mutta silti niihin suhtautuminen on monesti ennakkoluuloista ja skeptistä. Nyt, kun kyse on vielä toisesta ennakkoluuloja herättävästä ihmisryhmästä, niin erityisesti toivoisin lukijan pyrkivän avarakatseiseen asian tarkasteluun.  

Maahanmuuttajat tulevat erilaisista taustoista eivätkä ole homogeeninen ryhmä. Joissain kulttuureissa käsitettä mielenterveys ei ole tai siihen voi liittyä hengellisiä ja sosiaalisia uskomuksia. Mielenterveys on yksi haastavimmista maahanmuuttajien terveyteen liittyvistä kysymyksistä ilmiön kulttuurisidonnaisuuden vuoksi.

Maahanmuuttajaväestössä mielenterveysoireita voi olla vaikea tunnistaa, koska ne voivat ilmetä eri tavoin kuin kantaväestössä. Oireet voivat ilmentyä myös fyysisenä pahoinvointina tai erilaisina kipuina. Mielenterveyteen liittyviä oireita voivat olla esim. unettomuus, alakuloisuus, ahdistuneisuus, masennus. 

Maahanmuuttajien mielenterveysongelmien taustat

Mielenterveysongelmien taustalla voi olla edellisessä kotimaassa koetut traumaattiset tapahtumat, vaarallinen psyykkisesti raskas matka uuteen maahan tai uudessa maassa koettu syrjintä. Konfliktialueilta tulevista ihmisistä valtaosa on kokenut entisessä kotimaassaan, jonkun väkivaltaisen tapahtuman, kuten seksuaalista väkivaltaa, sotaa, kidutusta tai fyysistä vahingontekoa. Jotkut ovat nähneet toisten ihmisen väkivaltaisia kuolemia tai loukkaantumisia.

Uudessa kotimaassa vallitsevat olosuhteet ovat vahvasti yhteydessä maahanmuuttajien mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Maahanmuuttajien kokema syrjintä on yhteydessä heikompaan elämänlaatuun, yksinäisyyteen ja vähäisempään luottamukseen järjestelmää, eri viranomaistahoja kohtaan. Myös perheenjäsenistä erossa olo aiheuttaa maahanmuuttajille mielenterveysoireita ja yksinäisyyttä. Meidän on hyvä muistaa, että  Ihmisen mieli rakastaa rutiinia ja toistoa. Maahanmuuttajilla on takanaan ja edessään suuret muutokset, mitkä aiheuttavat stressiä. Kovan stressin alaisena ihmisen toimintakyky heikkenee, jolloin ihminen saattaa tarvita ohjausta, jotta kotouttaminen olisi mahdollista. Silloin pientenkin kohtaamisten merkitys korostuu ja ne voivat vaikuttaa paljolti osallisuuden tai syrjäytymisen kokemiseen. 

Yleisyys

Maamu- ja UTH-tutkimusten mukaan Lähi-itä-taustaisilla ihmisillä esiintyy koko väestöä enemmän masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Vastaavasti venäläistaustaisilla naisilla joka neljännellä on näitä oireita. Toisilla maahanmuuttajataustaisilla ryhmillä mielenterveysoireet ovat koko väestön tasoa harvinaisempia, esimerkiksi afrikkalaistaustaisilla.  Ehkäisyssä ja hoidossa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota ryhmiin, missä oireet ovat yleisempiä. Esim. Myöhemmällä iällä Suomeen muuttaneilla, sekä iäkkäillä, matalasti koulutetuilta, työttömillä, taloudellisesti heikosti toimeentulevilla, lyhyemmän aikaa täällä asuneilla, heikomman Suomen – tai Ruotsin kielen taidon omaavilla.

Palveluiden saatavuus

Mielenterveysoireiden yleisyydestä huolimatta maahanmuuttajat käyttävät mielenterveyspalveluita harvemmin kuin kantaväestö keskimäärin. Maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveyspalveluihin on panostettava, koska mielenterveysongelmat ovat yhteydessä muihin terveys- ja hyvinvointiongelmiin.

Mielenterveysongelmien ehkäisemisessä ja hoidossa on tuettava maahanmuuttajaryhmissä olevia mielenterveyttä edistäviä ja suojaavia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi yhteisöllisyys, uskonnon harjoittaminen ja vähäinen päihteiden käyttö.

Välineitä maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveystyöhön on vielä vähän. Tehokkaita käytäntöjä tarvitaan erityisesti konfliktialueilta pakolaisina tai perheenyhdistämisen kautta tulevien maahanmuuttajien mielenterveystyöhön.

Tärkeintä kuitenkin kotouttamisessa olisi, että palvelut olisivat helposti saatavilla, olisivat kulttuurisensitiivisiä sekä, että palvelun saavutettavuus varmistettaisiin.

Paloma-hankkeessa kehitetään valtakunnallista mallia pakolaisten mielenterveystyöhön.

(THL Maahanmuuttajien mielenterveys 2019) 

THL:n julkaisema video Paloma-koulutuksesta.

Maahanmuuttoviraston vastaanottokapasiteetti ja valmius – tulosalueen johtaja Kimmo Lehdon mukaan, mielenterveydelliset ongelmat olisivat tärkeä hoitaa myös turvallisuus syistä, vaikka yleensä vaara kohdistuu ainoastaan potilaaseen itseensä. (Yle 2018)

Jutussa kysytään myös, että mistä rahat uudelle osastolle. Yleensä maahanmuutto aiheisissa keskusteluissa vastakkainasettelu astuu esiin viimeistään tässä kohtaan. Mielestäni tämä on puhtaasti arvokysymys. Olisimmeko Sipilän hallituksen ajamien hyvätuloisten verokevennysten sijaan olleet halukkaita rakentamaan tasa-arvoisempaa ja yhtenäisempää Suomea?

-Josa-