Voimavaraistava vertaistukiryhmä nuorille

Projektityössä työelämän yhteistyökumppaninani on SPR. SPR:n ideana oli muodostaa voimavaraistava vertaistukiryhmä Suomeen yksin alaikäisinä maahanmuuttajina tulleille nuorille sekä ITU-nuorille eli turvatalon itsenäistymisen tuki -nuorille. Projektiin osallistuvat lisäkseni muista oppilaitoksista kaksi opintojen ohjaaja -opiskelijaa, jotka tekevät harjoittelua SPR:lle sekä yksi sosiaalipsykologian opiskelija osana vapaaehtoistyön kurssia. Saimme tehtäväksi yhdessä ohjata voimavaraistavaa vertaistukiryhmää noin 19-24-vuotiaille nuorille. Ryhmäkooksi sovittiin 8-12 nuorta ja ryhmätapaamisten määräksi 8 kertaa, peräkkäisinä viikkoina maalis-huhtikuussa 2019.

Yksintulleiden tukihanke on SPR:n hanke, jossa kohderyhmänä ovat Suomeen yksin alaikäisinä turvapaikanhakijoina tulleet nuoret, jotka ovat saaneet oleskeluluvan Suomesta. SPR:n hanke toimii Helsingin ja Uudenmaan piirien sekä Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen piirien alueella. Nämä nuoret eivät ole asiakassuhteissa Suomen Punaisen Ristin työntekijöihin, vaan nuorten tapaamiset toteutetaan vapaaehtoistyön sekä tukikummitoiminnan keinoilla. Tavoitteena on, että yksin tulleet nuoret sopeutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan sekä kulttuuriin. Heidän aktiivista kansalaisuutta, osallisuutta sekä kotoutumista tuetaan. Nuorten arjesta selviytymistä ja elämänhallintaa tuetaan. Nuoria autetaan luomaan uusia turvallisia sosiaalisia verkostoja. (Viinikka 2019, SPR 2019.)

ITU-toiminta on lastensuojelun ja SPR:n turvatalojen yhteistyötä. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä sekä nuorten sijoituksia että syrjäytymistä. ITU-nuoret pääsevät 17-vuotiaina mukaan toimintaan. He ovat sekä lastensuojelun että perhesosiaalityön asiakkaita, jotka tarvitsevat ulkopuolista tukea itsenäistymiseen. ITU-toiminnassa nuorten sosiaalista verkostoa vahvistetaan erilaisin työskentelyn keinoin sekä nuoren omaa toimijuutta tuetaan. ITU-nuorilla haasteita elämässä ovat esimerkiksi huonot suhteet vanhempiin, tyytymättömyys elämäntilanteeseen, henkinen huonovointisuus, vanhempien mielenterveysongelmat, vanhempien talousongelmat sekä yhden tai molempien vanhempien runsas päihteiden käyttö. (Viinikka 2019, SPR 2019.)

Työnjako SPR:n projektia ohjaavan työntekijän ja meidän välillämme oli seuraava. SPR hankkii kontaktien kautta ryhmään osallistuvat nuoret ja tarjoaa tarvittavat resurssit ryhmän tuottamiseen. Meille neljälle opiskelijalle jää vastuulle suunnitella ja toteuttaa ryhmä. Minä teen lisäksi ryhmästä mallinnuksen toiseen kouluprojektiin liittyen.

Ensimmäinen ajatukseni maahanmuuttajanuorten ja ITU-nuorten yhdistämisestä oli, että toimivan ryhmän muodostaminen tulee olemaan haastavaa, sillä koen että maahanmuuttajat ja ITU-nuoret ovat erilaisia lähtökohdiltaan, vaikka heiltä löytyykin myös samanlaisia lähtökohtia. Miten heistä sitten saisi muodostettua toimivan ryhmän ja mitä asioita pitää ottaa huomioon ryhmää luodessa? Käyn tässä kirjoituksessani läpi kuinka analysoimme ja suunnittelimme ryhmän toteutuksen.

Vertaistukiryhmän tarkoituksena on koota yhteen yksilöitä, jotka ovat kokeneet samankaltaisia kokemuksia. Vertaistukiryhmästä yksilö voi saada sosiaalista tukea, uusia hyviä ihmissuhteita, jakaa kokemuksia toisten kanssa sekä saada tukea ja kannustusta. Vertaisryhmässä tärkeää on, että yksilöillä on sama päämäärä, joka halutaan saavuttaa. Yksilöiden tulee suhtautua kunnioittavasti toisiinsa ja auttaa toisiaan, löytäen ratkaisuja yhteisiin kysymyksiin. Vertaisryhmä soveltuu hyvin myös maahanmuuttajille, sillä heillä on paljon mietteitä kotoutumiseen liittyen. Vertaisryhmissä tätä tietoa pääsee jakamaan muiden kanssa sekä tapaamaan samanlaisia asioita kokeneita yksilöitä. Vertaisryhmässä oppii myös suomenkieltä ja voi saada tietoja esimerkiksi hyvistä harrastuspaikoista, palveluista ja toimintamuodoista, joilla pääsee kantaväestön kanssa kontaktiin. (Väestöliitto 2014, Puhutaan kotoutumisesta.)

Maahanmuuttajien ryhmää muodostaessa hyvin mahdollista on, että ensimmäiselle tapaamiselle tulee vain muutamia yksilöitä, sillä kotoutujilla voi olla erilaisia esteitä osallistumiselle. Näitä esteitä ovat esimerkiksi elämäntilanne, muuttunut työtilanne, kalenterin puute kotona ja henkilökohtaiset syyt. Olisikin hyvä muistuttaa osallistujia esimerkiksi soittamalla tai tekstiviestillä tulevista tapaamisista. Ryhmätapaaminen voi kuitenkin olla siihen osallistuville hyödyllinen ja merkityksellinen, vaikka paikalla olisikin vain muutama yksilö. Ensimmäisellä kerralla on tärkeää luoda oikeanlainen ilmapiiri, jotta ihmiset uskaltavat tutustua toisiinsa. Kun perusluottamus on rakentunut, on ryhmäläisten helpompi keskustella asioistaan toisten kanssa. Ensimmäisellä ryhmäkerralla tulee myös luoda ryhmän säännöt. (Väestöliitto 2014, Puhutaan kotoutumisesta.)

Kuva: kirjoittajan ottama, 1. ryhmäkerralta

Usein sekaryhmät, joissa on sekä miehiä että naisia, luovat mielenkiintoisia, ymmärtäviä ja monipuolisia keskusteluja sukupuolten välille. Ihmisillä eri kulttuuritaustoista ja sukupuolista voi olla samanlaisia kokemustaustoja ja he voivat pitää samoja asioita elämässään tärkeänä. Vertaistoiminnassa on tärkeää, ettei luokittele omien ennakkoluulojen mukaan osallistujia ja rajaa osallistujia tiettyjen rajojen mukaan. (Väestöliitto 2014, Puhutaan kotoutumisesta.)

Kuten Josa jo mainitsikin Maahanmuuttajat ja mielenterveys -kirjoituksessaan, maahanmuuttajille, erityisesti pakolaisena maahantulleille, on yleisempää erilaiset mielenterveysongelmat, kuten kliinisesti merkittävät masennusoireet ja ahdistuneisuusoireet. Psyykkiset oireilut eivät yleensä katoa itsestään, vaikka maahanmuuttaja on päässyt turvalliseen maahan, pois ahdingosta. Oireilu ei johdukaan pelkästään lähtömaan tilanteesta, vaan kotoutumisen haasteista kuten yhteiskuntaan osalliseksi pääsemisen vaikeuksia, kantaväestön syrjinnästä ja saatavilla olevien palveluiden puutteesta tai vaikeuksista löytää tarvitsemiaan palveluita.  (THL 2018.) Nämä haasteet tulee myös ottaa huomioon ryhmää suunniteltaessa.

Video Suomen Pakolaisapu 2014. Voimaa arkeen: vertaisryhmä kotoutumisen tukena, kesto 8 min

Aluksi hahmottelimme, että vaikka nuoret, joista ryhmä koostetaan, ovat eri lähtökohdista, heillä kaikilla on samanlaisia tarpeita ryhmälle. Sekä maahanmuuttajanuorilla että ITU-nuorilla tukiverkosto ja sosiaalinen verkosto voivat olla puutteellisia. Samankaltaista on myös mahdollisesti heidän mietteet tulevaisuudesta: mistä löytää opiskelupaikka, mitä ylipäätänsä opiskella tai tehdä työkseen. Miten hakea kesätöitä ja töitä? Miten tehdä CV? Myös mielenterveysongelmat ovat molemmissa ryhmissä mahdollisia haastavien taustojen vuoksi. Ryhmän muodostukselle oli siis hyvät lähtökohdat, sillä samankaltaisuuksia löytyi.

Ryhmätapaamisten rakennetta muodostaessa haluttiin ottaa huomioon nuorten oma tarve ja voimistaa heidän osallisuuttaan. Nuorten osallisuus otettiin huomioon tekemällä Espoon nuorten turvatalolla ryhmään tuleville nuorille alkukartoitus, jossa kysyttiin nuorten toiveita ryhmäkertojen aiheisiin. Tämän kyselyn toteuttivat turvatalon henkilökunta. Toivetta oli vertaistuelle, keskustelulle, syömiselle ja ruoanlaitolle sekä erilaisille teemoille. Osa nuorista toivoi että ryhmissä ei olisi urheilua, osa toivoi toimintaa välillä ja keskustelua toiminnan lomassa. Toiveita tuli myös askartelulle ja musiikin mukaan ottamiselle.

Koska maahanmuuttajanuoria ei tässä esihaastattelussa ollut, sovittiin että heidän osallisuuttansa vahvistetaan järjestämällä tapaaminen, johon kutsutaan 2-4 maahanmuuttajanuorta ja kysytään heiltä samanlaisia toiveita ryhmänaiheiden suhteen. Maahanmuuttajanuoria paikalle tuli tapaamiseen yksi. Hän esitti toiveina, että uskontoa ei käsiteltäisi aiheena. Toiveena oli, että ryhmäkerroilla olisi joitain pelejä tai tutustumisleikkejä ja aktiviteetteja, kuten tanssia tai tuolileikki. Maahanmuuttajanuoria kiinnostavia aiheita olivat hänen mukaansa tavoitteet elämässä, turvallisuus ja tulevaisuus. Haastateltavan nuoren mukaan suomalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttajanuoriin on hyvää, mutta maahanmuuttajilla ei ole tarpeeksi tietoa suomesta ja erilaisista tapahtumista täällä.

Alkuhaastattelujen perusteella muodostimme kahdeksalle ryhmäkerralle aiheet. Jätimme aiheisiin vielä kuitenkin liikkumavaraa, jotta voimme painottaa nuorten osallisuutta ja kysyä ryhmäkerroilla aina erikseen vielä mielipiteitä ja toiveita aina ryhmäkerran lopussa seuraavaa aihetta koskien. Suunnittelimme kysyvämme toiveita yksinkertaisilla Post it -lapuilla anonyymisti, jotta aremmallakin nuorella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ryhmäaiheiden suhteen.  Sovimme, että jaamme jokaisella ryhmäkerralla jokaiselle ohjaajalle oman osion tai osioita, joihin hän voi valmistautua etukäteen. Näin varmistetaan se, että ryhmäkerrat kulkevat sujuvasti ja toisaalta meille ohjaajille ei tule sellaista tunnetta, että ohjaajia on liikaa ryhmäläisiin suhteutettuna. Jokaisen omat vahvuusalueet ja aikaisempi osaaminen sekä projektityön tavoite otetaan huomioon ryhmän vastuualueita jakaessa.

Kuva: kirjoittajan ottama, ryhmän suunnittelusta

Miltä ryhmäsuunnitelmamme kuulostaa sinusta? Jännittyneinä jäimme odottamaan tulevan ryhmän muodostumista innolla. Ryhmäkertojen sujumisesta sitten enemmän seuraavassa postauksessa :)

- Vipi -

-------

Lähteet:

SPR 2019. Yksin tulleiden tukihanke. https://rednet.punainenristi.fi/node/52256

SPR 2019. Tukea nuorille ja perheille. https://www.punainenristi.fi/hae-tukea-ja-apua/nuorten-turvatalosta/tietoa-turvataloista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: THL 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. Paloma-käsikirja. Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy.

Viinikka, Kirsti. Projektityöntekijä SPR. 2019. Nuorten voimavaraistava vertaistukiryhmä - powerpoint -esitys. 6.2.2019.

Väestöliitto 2014. Puhutaan kotoutumisesta. Ryhmänohjaajan opas. Väestöliiton kotipuu. Toimittanut Heikki Kerkkänen.OY FRAM AB. 1. painos.

Video:
Suomen Pakolaisapu 2014. Voimaa arkeen: vertaisryhmä kotoutumisen tukena. https://www.youtube.com/watch?v=gzdpkAjkelY


Kuvat:
Kirjoittajan itse ottamat merkitty, muut Pixabay.

Pixabay 2019. Ilmaisia kuvia ja videoita, joita voi käyttää kaikkialla.
www.pixabay.com/fi