torstai 4. huhtikuuta 2019

Nuorten osallisuuden vahvistaminen


Edellisessä kirjoituksessani käsittelin projektia, jossa olin mukana. Projekti on SPR:n. Projektisuunnitelmana oli perustaa muiden opiskelijoiden kanssa voimavaraistava vertaistukiryhmä sekä yksin maahan tulleille maahanmuuttajanuorille että SPR:n turvatalon ITU-nuorille. Tätä kirjoittaessani ryhmän tapaamisista on 5 pidetty ja 3 on vielä pitämättä. Tässä postauksessa kerron, miten ryhmätapaamiset ovat sujuneet ja minkälaisia huomioita sekä ajatuksia ryhmän vetäminen on herättänyt minussa sekä kanssaohjaajissani. 

Ryhmämme ensimmäisellä kerralla paikalle tuli 4 nuorta. Nuorista kolme oli maahanmuuttajia ja yksi ITU-nuori eli turvatalon nuori. Nuoret osallistuivat hyvin ryhmään ja saimme aikaan mielenkiintoista keskustelua. Seuraavilla kerroilla nuoria oli paikalla 1-3 osallistujaa. Yleisesti ottaen meitä yllätti se, miten täysillä nuoret lähtivät toimintaan ja keskusteluun mukaan. Vaikka osaa nuorista jännitti, he silti uskalsivat osallistua ja esimerkiksi kertoa jotain omasta elämästään ja tavoitteistaan sekä osallistua erilaiseen toimintaan, kuten alla olevassa kuvassa näkyvän aarrekartan tekemiseen. 


Kirjoittajan ja ryhmän muiden ohjaajien ottamia kuvia ryhmästä.



Ryhmän pitämisessä eniten huomiota herätti meissä se, miten haasteellista on saada nuoria tulemaan paikalle. Ryhmämme tavoite perustui siihen, että suurin osa nuorista käy useamman kerran ryhmäkerroilla, jolloin suunniteltu toiminta voi olla erilaista joka kerralla ja nuorten tutustuessa toisiinsa, voimme käsitellä vähitellen henkilökohtaisempia ja arempia aiheita. Tähän mennessä kuitenkin joka kerralla paikalle ovat tulleet eri nuoret, joten olemme joutuneet muokkaamaan ryhmäkertojen sisältöä sitä vastaavasti "keveämmäksi". Vaikka varsinaisesti ryhmänjäsenten haaliminen ei tässä projektissa ole meidän ohjaajien vastuulla, vaan kontakteihin yhteyttä pitävät SPR:n työntekijät, olemme yrittäneet antaa oman panoksemme olemalla yhteisessä Whatsup-ryhmässä aktiivisia ja muistuttelemalla nuoria pitkin viikkoa sekä ryhmätapaamis-päivänä ryhmästä. Tästä heräsi seuraavanlaista keskustelua ohjaajien välillä: Miten nuoria sitten saa osallistettua eli otettua mukaan enemmän toimintaan ja itseasiassa mitä se osallisuus varsinaisesti tarkoittaakaan?







Osallisuudesta on puhuttu paljon koulutuksessamme ja sen merkitystä asiakkaiden kanssa työskentelyssä on painotettu tärkeänä. Nuorten osallistaminen on ollut myös uutisissa viime vuosina tärkeä puheenaihe. Tutkijat ovat pohtineet mm. nuorten mukaanottamista SOTE-uudistuksen suunnitteluun, ja Oikeusministeriö on kehittänyt syksyllä 2018 hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa nuorten yhteiskunnallista osallistumista. THL:n uutisessa taas pohdittiin osallisuuden ja hyvien vanhempisuhteiden kannattelevan nuoria. Kansanuutisten artikkelissa kerrotaan, miten lapset ja nuoret toivovat lisää vaikuttamismahdollisuuksia. 

Itse en ollut aluksi aivan varma, mitä osallisuus oikeastaan tarkoittaa, joten otin siitä selvää. Esimerkiksi  Ensi- ja turvakotiliiton Osallisuus -julkaisun mukaan osallisuus on kokemus kuulumisesta johonkin sekä tunne oman toiminnan ja ajatusten merkityksestä ja vaikutuksesta sekä mahdollisuutta toimia oman kiinnostuksen mukaan. Osallisuus on sidoksissa osallistumiseen. Ne ovat toisistaan erottamattomat. Molemmat tarvitsevat toisiaan toteutuakseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kun edistetään nuorten osallisuutta, käytännössä luodaan ja tarjotaan heille osallistumismahdollisuuksia erilaiseen toimintaan. Paras tapa tukea esimerkiksi nuorten osallisuutta, on tarjota heille erilaisia mahdollisuuksia toimintaan, ei velvoittaa toimimaan.







Miten sitten yksittäinen työntekijä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa osallisuuden vahvistumiseen? Ensi- ja turvakotiliiton Osallisuus -käsikirjan mukaan yksittäisten työntekijöiden rooli osallistumismahdollisuuksien luomisessa on keskeinen. Työntekijällä on velvollisuus mahdollistaa autettavan asiakkaan osallisuutta. Tämä toteutuu, kun työntekijä osaa tarkastella maailmaa asiakkaan näkökulmasta, ottaen huomioon hänen tilanteensa, asemansa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Työntekijän tehtävä on mahdollistaa, että asiakkaalla on enin mahdollinen määrä valtaa asioidensa hoidossa. Tämä toteutuu esimerkiksi kysymällä asiakkaalta, miten hän haluaa tulla autetuksi. Näin asiakas saa jo alusta alkaen aktiivisen roolin omassa prosessissaan ja hänen osallisuuden määrä voi kasvaa prosessin edetessä.






Miten yhteiskunta huomioi nuorten osallisuuden vahvistamisen? Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nuorten aktiivisen osallisuuden vahvistamisessa ja syrjäytymisen torjumisessa sosiaalityön keinoin on tärkeää tukea siirtymiä erilaisista sosiaalihuollon palveluista koulutukseen ja työhön sekä näitä tukeviin palveluihin. Nuorten kohdalla erityisen tärkeää on taata nopea pääsy aktiiviseen toimintaan, sillä tämä tukee nuorten osallisuutta ja lisäksi nuoren avuntarve on nopeinta kartoittaa toiminnan kautta. Jos nuori ei kykene jostain syystä osallistumaan esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan tai työpajoihin, hänelle tulisi tarjota osallistumispaikka matalan kynnyksen ryhmätoiminnassa, jotta nuoren jaksamista pystytään vahvistamaan ja nuori saa tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin.

Nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien taustalla voimakkaana tekijänä on myös Nuorisolaki, jonka tehtävänä on nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen lisäksi tukea nuorten taitoja toimia yhteiskunnassa, varmistaa tuki nuorten kasvulle, itsenäistymiselle sekä yhteisöllisyydelle, vahvistaa nuorten mahdollisuuksia harrastaa sekä toimia kansalaisyhteiskunnassa, edistää sekä nuorten tasa-arvoa että yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa nuorten kasvu- ja elinolojen parantuminen. Nuorten osallisuuden vahvistaminen koskee valtion ja valtion avustaman toiminnan lisäksi myös kuntia. Myös kunta- ja perusopetuslaissa mainitaan velvoitteet nuorten osallisuuden vahvistamiselle.


Terkuin Vipi


Lähteet:

Ensi- ja turvakotien liitto. 2015. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja.
http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/osallisuus_kasikirja/pdf/Osallisuus_k__sikirja.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Nuorten osallisuus ja osallistuminen.

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2019. Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020. Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma. Nuorten hyvinvointi ja aktiivisen osallisuuden tuki.
https://www.rakennerahastot.fi/web/valtakunnalliset-teemat/nuorten-hyvinvoinnin-ja-osallisuuden-tuki#.XKNzaFUzbIU


Uutiset:

Oikeusministeriö. 2018. Nuorten yhteiskunnallista osallistumista halutaan parantaa.
https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/nuorten-yhteiskunnallista-osallistumista-halutaan-parantaa

Kansanuutiset. 2018. Lapset ja nuoret haluavat vaikuttaa - eivät kokea tulleensa näennäiskuulluksi ja huijatuksi.
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3990466-lapset-ja-nuoret-haluavat-vaikuttaa-eivat-kokea-tulleensa-naennaiskuulluksi-ja-huijatuksi

Kuntalehti. 2017. Tutkijat: Nuoret kehittämään nuorten osallisuutta sote-uudistuksessa.
https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/tutkijat-nuoret-kehittamaan-nuorten-osallisuutta-sote-uudistuksessa/

THL. 2018. Hyvä suhde vanhempiin ja osallisuuden kokemukset kannattelevat nuorta.
https://thl.fi/fi/-/hyva-suhde-vanhempiin-ja-osallisuuden-kokemukset-kannattelevat-nuorta


Kuvat:
Pixabay. Tekijänoikeusvapaita kuvia kaikkien käyttöön.
https://pixabay.com/fi/




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti