Voimavaraistava vertaistukiryhmä nuorille

Projektityössä työelämän yhteistyökumppaninani on SPR. SPR:n ideana oli muodostaa voimavaraistava vertaistukiryhmä Suomeen yksin alaikäisinä maahanmuuttajina tulleille nuorille sekä ITU-nuorille eli turvatalon itsenäistymisen tuki -nuorille. Projektiin osallistuvat lisäkseni muista oppilaitoksista kaksi opintojen ohjaaja -opiskelijaa, jotka tekevät harjoittelua SPR:lle sekä yksi sosiaalipsykologian opiskelija osana vapaaehtoistyön kurssia. Saimme tehtäväksi yhdessä ohjata voimavaraistavaa vertaistukiryhmää noin 19-24-vuotiaille nuorille. Ryhmäkooksi sovittiin 8-12 nuorta ja ryhmätapaamisten määräksi 8 kertaa, peräkkäisinä viikkoina maalis-huhtikuussa 2019.

Yksintulleiden tukihanke on SPR:n hanke, jossa kohderyhmänä ovat Suomeen yksin alaikäisinä turvapaikanhakijoina tulleet nuoret, jotka ovat saaneet oleskeluluvan Suomesta. SPR:n hanke toimii Helsingin ja Uudenmaan piirien sekä Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen piirien alueella. Nämä nuoret eivät ole asiakassuhteissa Suomen Punaisen Ristin työntekijöihin, vaan nuorten tapaamiset toteutetaan vapaaehtoistyön sekä tukikummitoiminnan keinoilla. Tavoitteena on, että yksin tulleet nuoret sopeutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan sekä kulttuuriin. Heidän aktiivista kansalaisuutta, osallisuutta sekä kotoutumista tuetaan. Nuorten arjesta selviytymistä ja elämänhallintaa tuetaan. Nuoria autetaan luomaan uusia turvallisia sosiaalisia verkostoja. (Viinikka 2019, SPR 2019.)

ITU-toiminta on lastensuojelun ja SPR:n turvatalojen yhteistyötä. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä sekä nuorten sijoituksia että syrjäytymistä. ITU-nuoret pääsevät 17-vuotiaina mukaan toimintaan. He ovat sekä lastensuojelun että perhesosiaalityön asiakkaita, jotka tarvitsevat ulkopuolista tukea itsenäistymiseen. ITU-toiminnassa nuorten sosiaalista verkostoa vahvistetaan erilaisin työskentelyn keinoin sekä nuoren omaa toimijuutta tuetaan. ITU-nuorilla haasteita elämässä ovat esimerkiksi huonot suhteet vanhempiin, tyytymättömyys elämäntilanteeseen, henkinen huonovointisuus, vanhempien mielenterveysongelmat, vanhempien talousongelmat sekä yhden tai molempien vanhempien runsas päihteiden käyttö. (Viinikka 2019, SPR 2019.)

Työnjako SPR:n projektia ohjaavan työntekijän ja meidän välillämme oli seuraava. SPR hankkii kontaktien kautta ryhmään osallistuvat nuoret ja tarjoaa tarvittavat resurssit ryhmän tuottamiseen. Meille neljälle opiskelijalle jää vastuulle suunnitella ja toteuttaa ryhmä. Minä teen lisäksi ryhmästä mallinnuksen toiseen kouluprojektiin liittyen.

Ensimmäinen ajatukseni maahanmuuttajanuorten ja ITU-nuorten yhdistämisestä oli, että toimivan ryhmän muodostaminen tulee olemaan haastavaa, sillä koen että maahanmuuttajat ja ITU-nuoret ovat erilaisia lähtökohdiltaan, vaikka heiltä löytyykin myös samanlaisia lähtökohtia. Miten heistä sitten saisi muodostettua toimivan ryhmän ja mitä asioita pitää ottaa huomioon ryhmää luodessa? Käyn tässä kirjoituksessani läpi kuinka analysoimme ja suunnittelimme ryhmän toteutuksen.

Vertaistukiryhmän tarkoituksena on koota yhteen yksilöitä, jotka ovat kokeneet samankaltaisia kokemuksia. Vertaistukiryhmästä yksilö voi saada sosiaalista tukea, uusia hyviä ihmissuhteita, jakaa kokemuksia toisten kanssa sekä saada tukea ja kannustusta. Vertaisryhmässä tärkeää on, että yksilöillä on sama päämäärä, joka halutaan saavuttaa. Yksilöiden tulee suhtautua kunnioittavasti toisiinsa ja auttaa toisiaan, löytäen ratkaisuja yhteisiin kysymyksiin. Vertaisryhmä soveltuu hyvin myös maahanmuuttajille, sillä heillä on paljon mietteitä kotoutumiseen liittyen. Vertaisryhmissä tätä tietoa pääsee jakamaan muiden kanssa sekä tapaamaan samanlaisia asioita kokeneita yksilöitä. Vertaisryhmässä oppii myös suomenkieltä ja voi saada tietoja esimerkiksi hyvistä harrastuspaikoista, palveluista ja toimintamuodoista, joilla pääsee kantaväestön kanssa kontaktiin. (Väestöliitto 2014, Puhutaan kotoutumisesta.)

Maahanmuuttajien ryhmää muodostaessa hyvin mahdollista on, että ensimmäiselle tapaamiselle tulee vain muutamia yksilöitä, sillä kotoutujilla voi olla erilaisia esteitä osallistumiselle. Näitä esteitä ovat esimerkiksi elämäntilanne, muuttunut työtilanne, kalenterin puute kotona ja henkilökohtaiset syyt. Olisikin hyvä muistuttaa osallistujia esimerkiksi soittamalla tai tekstiviestillä tulevista tapaamisista. Ryhmätapaaminen voi kuitenkin olla siihen osallistuville hyödyllinen ja merkityksellinen, vaikka paikalla olisikin vain muutama yksilö. Ensimmäisellä kerralla on tärkeää luoda oikeanlainen ilmapiiri, jotta ihmiset uskaltavat tutustua toisiinsa. Kun perusluottamus on rakentunut, on ryhmäläisten helpompi keskustella asioistaan toisten kanssa. Ensimmäisellä ryhmäkerralla tulee myös luoda ryhmän säännöt. (Väestöliitto 2014, Puhutaan kotoutumisesta.)

Kuva: kirjoittajan ottama, 1. ryhmäkerralta

Usein sekaryhmät, joissa on sekä miehiä että naisia, luovat mielenkiintoisia, ymmärtäviä ja monipuolisia keskusteluja sukupuolten välille. Ihmisillä eri kulttuuritaustoista ja sukupuolista voi olla samanlaisia kokemustaustoja ja he voivat pitää samoja asioita elämässään tärkeänä. Vertaistoiminnassa on tärkeää, ettei luokittele omien ennakkoluulojen mukaan osallistujia ja rajaa osallistujia tiettyjen rajojen mukaan. (Väestöliitto 2014, Puhutaan kotoutumisesta.)

Kuten Josa jo mainitsikin Maahanmuuttajat ja mielenterveys -kirjoituksessaan, maahanmuuttajille, erityisesti pakolaisena maahantulleille, on yleisempää erilaiset mielenterveysongelmat, kuten kliinisesti merkittävät masennusoireet ja ahdistuneisuusoireet. Psyykkiset oireilut eivät yleensä katoa itsestään, vaikka maahanmuuttaja on päässyt turvalliseen maahan, pois ahdingosta. Oireilu ei johdukaan pelkästään lähtömaan tilanteesta, vaan kotoutumisen haasteista kuten yhteiskuntaan osalliseksi pääsemisen vaikeuksia, kantaväestön syrjinnästä ja saatavilla olevien palveluiden puutteesta tai vaikeuksista löytää tarvitsemiaan palveluita.  (THL 2018.) Nämä haasteet tulee myös ottaa huomioon ryhmää suunniteltaessa.

Video Suomen Pakolaisapu 2014. Voimaa arkeen: vertaisryhmä kotoutumisen tukena, kesto 8 min

Aluksi hahmottelimme, että vaikka nuoret, joista ryhmä koostetaan, ovat eri lähtökohdista, heillä kaikilla on samanlaisia tarpeita ryhmälle. Sekä maahanmuuttajanuorilla että ITU-nuorilla tukiverkosto ja sosiaalinen verkosto voivat olla puutteellisia. Samankaltaista on myös mahdollisesti heidän mietteet tulevaisuudesta: mistä löytää opiskelupaikka, mitä ylipäätänsä opiskella tai tehdä työkseen. Miten hakea kesätöitä ja töitä? Miten tehdä CV? Myös mielenterveysongelmat ovat molemmissa ryhmissä mahdollisia haastavien taustojen vuoksi. Ryhmän muodostukselle oli siis hyvät lähtökohdat, sillä samankaltaisuuksia löytyi.

Ryhmätapaamisten rakennetta muodostaessa haluttiin ottaa huomioon nuorten oma tarve ja voimistaa heidän osallisuuttaan. Nuorten osallisuus otettiin huomioon tekemällä Espoon nuorten turvatalolla ryhmään tuleville nuorille alkukartoitus, jossa kysyttiin nuorten toiveita ryhmäkertojen aiheisiin. Tämän kyselyn toteuttivat turvatalon henkilökunta. Toivetta oli vertaistuelle, keskustelulle, syömiselle ja ruoanlaitolle sekä erilaisille teemoille. Osa nuorista toivoi että ryhmissä ei olisi urheilua, osa toivoi toimintaa välillä ja keskustelua toiminnan lomassa. Toiveita tuli myös askartelulle ja musiikin mukaan ottamiselle.

Koska maahanmuuttajanuoria ei tässä esihaastattelussa ollut, sovittiin että heidän osallisuuttansa vahvistetaan järjestämällä tapaaminen, johon kutsutaan 2-4 maahanmuuttajanuorta ja kysytään heiltä samanlaisia toiveita ryhmänaiheiden suhteen. Maahanmuuttajanuoria paikalle tuli tapaamiseen yksi. Hän esitti toiveina, että uskontoa ei käsiteltäisi aiheena. Toiveena oli, että ryhmäkerroilla olisi joitain pelejä tai tutustumisleikkejä ja aktiviteetteja, kuten tanssia tai tuolileikki. Maahanmuuttajanuoria kiinnostavia aiheita olivat hänen mukaansa tavoitteet elämässä, turvallisuus ja tulevaisuus. Haastateltavan nuoren mukaan suomalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttajanuoriin on hyvää, mutta maahanmuuttajilla ei ole tarpeeksi tietoa suomesta ja erilaisista tapahtumista täällä.

Alkuhaastattelujen perusteella muodostimme kahdeksalle ryhmäkerralle aiheet. Jätimme aiheisiin vielä kuitenkin liikkumavaraa, jotta voimme painottaa nuorten osallisuutta ja kysyä ryhmäkerroilla aina erikseen vielä mielipiteitä ja toiveita aina ryhmäkerran lopussa seuraavaa aihetta koskien. Suunnittelimme kysyvämme toiveita yksinkertaisilla Post it -lapuilla anonyymisti, jotta aremmallakin nuorella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ryhmäaiheiden suhteen.  Sovimme, että jaamme jokaisella ryhmäkerralla jokaiselle ohjaajalle oman osion tai osioita, joihin hän voi valmistautua etukäteen. Näin varmistetaan se, että ryhmäkerrat kulkevat sujuvasti ja toisaalta meille ohjaajille ei tule sellaista tunnetta, että ohjaajia on liikaa ryhmäläisiin suhteutettuna. Jokaisen omat vahvuusalueet ja aikaisempi osaaminen sekä projektityön tavoite otetaan huomioon ryhmän vastuualueita jakaessa.

Kuva: kirjoittajan ottama, ryhmän suunnittelusta

Miltä ryhmäsuunnitelmamme kuulostaa sinusta? Jännittyneinä jäimme odottamaan tulevan ryhmän muodostumista innolla. Ryhmäkertojen sujumisesta sitten enemmän seuraavassa postauksessa :)

- Vipi -

-------

Lähteet:

SPR 2019. Yksin tulleiden tukihanke. https://rednet.punainenristi.fi/node/52256

SPR 2019. Tukea nuorille ja perheille. https://www.punainenristi.fi/hae-tukea-ja-apua/nuorten-turvatalosta/tietoa-turvataloista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: THL 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. Paloma-käsikirja. Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy.

Viinikka, Kirsti. Projektityöntekijä SPR. 2019. Nuorten voimavaraistava vertaistukiryhmä - powerpoint -esitys. 6.2.2019.

Väestöliitto 2014. Puhutaan kotoutumisesta. Ryhmänohjaajan opas. Väestöliiton kotipuu. Toimittanut Heikki Kerkkänen.OY FRAM AB. 1. painos.

Video:
Suomen Pakolaisapu 2014. Voimaa arkeen: vertaisryhmä kotoutumisen tukena. https://www.youtube.com/watch?v=gzdpkAjkelY


Kuvat:
Kirjoittajan itse ottamat merkitty, muut Pixabay.

Pixabay 2019. Ilmaisia kuvia ja videoita, joita voi käyttää kaikkialla.
www.pixabay.com/fi

Nyyti Ry – korkeakouluopiskelijoiden puolella!

Valintakokeisiin panostettu, opiskelupaikka kovalla työllä saavutettu ja ilolla vastaanotettu. Kuulostaako tutulta? Moni korkeakoulussa opiskeleva nuori ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa osaa aavistaa, millaiseen myllytykseen ja jatkuvien vaatimusten ristituleen on joutumassa. Opintojen ja arjen yhteensovittaminen tuo mukanaan uusia haasteita, joihin ei välttämättä ole etukäteen osannut varautua. Korkeakouluopinnot haastavat paitsi opiskelijoiden opiskelutaitoja, niin myös organisointi- ja paineensietokykyä. Yhä useampi korkeakouluopiskelija uupuu kasvavan painemäärän alla ja eristäytyy sosiaalisesti. Lisääntynyt eristäytyminen lisää paitsi yksinäisyyden kokemuksia, myös syrjäytymisen riskiä ja mielenterveysongelmien syntyä (Lönnqvist, 178 – 180).

Nyyti Ry tarjoaa arjen ja opintojen välillä tasapainotteleville korkeakouluopiskelijoille apua ja tukea jaksamiseen ja elämänhallintaan. Yhdistyksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden mielen hyvinvointia ja lisätä tietoutta mielenterveyteen ja opiskelukykyyn liittyvistä asioista. Lisäksi Nyyti Ry tarjoaa opiskelijoiden ja nuorten parissa toimiville koulutusta, materiaaleja, verkostoja ja sparrausta. Vaikuttamistyöllään Nyyti Ry pyrkii vähentämään mielenterveysasioihin liittyvää häpeää ja kannustaa avoimeen keskusteluun aiheesta. (Nyyti.fi)

Pääsimme ryhmätyöprojektissa osana sosionomi-opintoja tekemään yhteistyötä Nyyti Ry.n kanssa. Tehtävämme oli suunnitella opiskelijoiden yhteisöllisyyttä lisäävä ja yksinäisyyttä ehkäisevä tempaus. Tempauksen suunnittelu lähti liikkeelle valitsemastamme kohderyhmästä eli omasta kurssiryhmästämme. Kurssilla on noin 50 eri taustaista opiskelijaa, jotka eivät kaikki tunne toisiaan. Tempauksella päätimme lisätä ryhmän sisäistä tuttuutta ja järjestää ”lounaan tuntemattoman kanssa”. Jokaiselle ryhmän jäsenelle arvotaan pariksi entuudestaan tuntemattomaksi jäänyt ryhmän jäsen, jonka kanssa hän viettää yhteisen lounastauon koulun ruokalassa. Pari saa täytettäväkseen myös kysymyslomakkeen, jossa heidän on tarkoitus arvioida tempauksen tehokkuutta ja tavoitteen toteutumista. Raporttia tempauksen tuloksista seuraavassa postauksessa, stay tuned!

-Namppa

Lähteet:

Nyyti.fi -verkkosivusto (https://www.nyyti.fi/)

Lönnqvist, J. (2005) Mielenterveyden ongelmat. Teoksessa: Arpo Aromaa & Jussi Huttunen & Seppo Koskinen & Juha Teperi (toim) Suomalainen terveys.  Helsinki: Duodecim, 178 – 184.

Maahanmuuttajien mielenterveys

Yleisesti

Mielenterveys käsitteenä määritellään Suomessa psyykkiseksi hyvinvoinniksi. Kuuluisan edesmenneen itävaltalaisen tutkijan Sigmund Freudin mukaan kyse on lähtökohtaisesti kyvystä rakastaa ja tehdä työtä. Maailman mielenterveysjärjestö (WHO 2013) on samoilla linjoilla "Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa, sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.” 

Suomessa mielenterveysongelmat ovat yleisiä, mutta silti niihin suhtautuminen on monesti ennakkoluuloista ja skeptistä. Nyt, kun kyse on vielä toisesta ennakkoluuloja herättävästä ihmisryhmästä, niin erityisesti toivoisin lukijan pyrkivän avarakatseiseen asian tarkasteluun.  

Maahanmuuttajat tulevat erilaisista taustoista eivätkä ole homogeeninen ryhmä. Joissain kulttuureissa käsitettä mielenterveys ei ole tai siihen voi liittyä hengellisiä ja sosiaalisia uskomuksia. Mielenterveys on yksi haastavimmista maahanmuuttajien terveyteen liittyvistä kysymyksistä ilmiön kulttuurisidonnaisuuden vuoksi.

Maahanmuuttajaväestössä mielenterveysoireita voi olla vaikea tunnistaa, koska ne voivat ilmetä eri tavoin kuin kantaväestössä. Oireet voivat ilmentyä myös fyysisenä pahoinvointina tai erilaisina kipuina. Mielenterveyteen liittyviä oireita voivat olla esim. unettomuus, alakuloisuus, ahdistuneisuus, masennus. 

Maahanmuuttajien mielenterveysongelmien taustat

Mielenterveysongelmien taustalla voi olla edellisessä kotimaassa koetut traumaattiset tapahtumat, vaarallinen psyykkisesti raskas matka uuteen maahan tai uudessa maassa koettu syrjintä. Konfliktialueilta tulevista ihmisistä valtaosa on kokenut entisessä kotimaassaan, jonkun väkivaltaisen tapahtuman, kuten seksuaalista väkivaltaa, sotaa, kidutusta tai fyysistä vahingontekoa. Jotkut ovat nähneet toisten ihmisen väkivaltaisia kuolemia tai loukkaantumisia.

Uudessa kotimaassa vallitsevat olosuhteet ovat vahvasti yhteydessä maahanmuuttajien mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Maahanmuuttajien kokema syrjintä on yhteydessä heikompaan elämänlaatuun, yksinäisyyteen ja vähäisempään luottamukseen järjestelmää, eri viranomaistahoja kohtaan. Myös perheenjäsenistä erossa olo aiheuttaa maahanmuuttajille mielenterveysoireita ja yksinäisyyttä. Meidän on hyvä muistaa, että  Ihmisen mieli rakastaa rutiinia ja toistoa. Maahanmuuttajilla on takanaan ja edessään suuret muutokset, mitkä aiheuttavat stressiä. Kovan stressin alaisena ihmisen toimintakyky heikkenee, jolloin ihminen saattaa tarvita ohjausta, jotta kotouttaminen olisi mahdollista. Silloin pientenkin kohtaamisten merkitys korostuu ja ne voivat vaikuttaa paljolti osallisuuden tai syrjäytymisen kokemiseen. 

Yleisyys

Maamu- ja UTH-tutkimusten mukaan Lähi-itä-taustaisilla ihmisillä esiintyy koko väestöä enemmän masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Vastaavasti venäläistaustaisilla naisilla joka neljännellä on näitä oireita. Toisilla maahanmuuttajataustaisilla ryhmillä mielenterveysoireet ovat koko väestön tasoa harvinaisempia, esimerkiksi afrikkalaistaustaisilla.  Ehkäisyssä ja hoidossa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota ryhmiin, missä oireet ovat yleisempiä. Esim. Myöhemmällä iällä Suomeen muuttaneilla, sekä iäkkäillä, matalasti koulutetuilta, työttömillä, taloudellisesti heikosti toimeentulevilla, lyhyemmän aikaa täällä asuneilla, heikomman Suomen – tai Ruotsin kielen taidon omaavilla.

Palveluiden saatavuus

Mielenterveysoireiden yleisyydestä huolimatta maahanmuuttajat käyttävät mielenterveyspalveluita harvemmin kuin kantaväestö keskimäärin. Maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveyspalveluihin on panostettava, koska mielenterveysongelmat ovat yhteydessä muihin terveys- ja hyvinvointiongelmiin.

Mielenterveysongelmien ehkäisemisessä ja hoidossa on tuettava maahanmuuttajaryhmissä olevia mielenterveyttä edistäviä ja suojaavia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi yhteisöllisyys, uskonnon harjoittaminen ja vähäinen päihteiden käyttö.

Välineitä maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveystyöhön on vielä vähän. Tehokkaita käytäntöjä tarvitaan erityisesti konfliktialueilta pakolaisina tai perheenyhdistämisen kautta tulevien maahanmuuttajien mielenterveystyöhön.

Tärkeintä kuitenkin kotouttamisessa olisi, että palvelut olisivat helposti saatavilla, olisivat kulttuurisensitiivisiä sekä, että palvelun saavutettavuus varmistettaisiin.

Paloma-hankkeessa kehitetään valtakunnallista mallia pakolaisten mielenterveystyöhön.

(THL Maahanmuuttajien mielenterveys 2019) 

THL:n julkaisema video Paloma-koulutuksesta.

Maahanmuuttoviraston vastaanottokapasiteetti ja valmius – tulosalueen johtaja Kimmo Lehdon mukaan, mielenterveydelliset ongelmat olisivat tärkeä hoitaa myös turvallisuus syistä, vaikka yleensä vaara kohdistuu ainoastaan potilaaseen itseensä. (Yle 2018)

Jutussa kysytään myös, että mistä rahat uudelle osastolle. Yleensä maahanmuutto aiheisissa keskusteluissa vastakkainasettelu astuu esiin viimeistään tässä kohtaan. Mielestäni tämä on puhtaasti arvokysymys. Olisimmeko Sipilän hallituksen ajamien hyvätuloisten verokevennysten sijaan olleet halukkaita rakentamaan tasa-arvoisempaa ja yhtenäisempää Suomea?

-Josa-

Maahanmuuttajien kotoutumisesta

Kuvittele, että sinun pitää lähteä huomenna kotoasi. Kuvittele, että sinulla on mukana vain yksi laukku ja kaikki mitä saat ottaa kotoasi mukaasi, pitää mahtua siihen. Kuvittele, että sukusi, ystäväsi, koulusi ja kaikki mikä sinulle on tuttua, jää taakse. Kuvittele, että matkaat päiviä, kenties viikkoja huonoissa ja vaarallisissakin olosuhteissa ja määränpääsi on tuntematon. Päädyt maahan, missä et tunne ketään, välttämättä mukanasi ei ole ketään tuttua ja kaikki on uutta; kieli, tavat, kulttuuri ja ihmiset.

Näistä lähtökohdista moni lapsi ja nuori tulee Suomeen. Kuitenkin, lukiessani maahanmuuttajatilastoja, oli itselleni suuri yllätys niissä oleva eri kansalaisuuksien TOP3, sillä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomessa asui 249 500 ulkomaan kansalaista, joista Viron kansalaisia on yli 50 000, seuraavaksi eniten oli venäläisiä ja kolmanneksi eniten irakilaisia. Seuraavina ovat kiinalaiset, ruotsalaiset, thaimaalaiset ja somalit. Muita kansalaisten määrät ovat alle 6000 henkilöä. Kun mietin mediassa olevia kirjoituksia, olisin voinut kuvitella, että Lähi-Itä ja Afrikka olisi ollut luvuissa isommin edustettuina.

Kun katsotaan lapsiin liittyviä tilastoja, Suomessa olevista maahanmuuttajista oli vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisia 0-14 vuotiaita lapsia 19% ja suomalaistaustaisia lapsia 16%. Ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan tässä ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Suomalaistaustaisen toinen vanhempi on syntynyt Suomessa. Kuviosta näkyy, miten lasten osuus on suuri pakolaistaustaisissa ryhmissä.

Ulkomaan kansalaisina olevien lasten osuus kansalaisuusryhmästä

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen on kotoutumislain alaista ja Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että sen tarkoituksena on tukea ja edistää maahanmuuttajien pääsyä osallistumaan aktiivisesti suomalaiseen yhteiskuntaan (Kotoutumislaki 1§). Tavoitteena on, että maahanmuuttajien oikeudet ja velvollisuudet ovat tasavertaisia kantaväestön kanssa.

Lakia kotoutumisen edistämisestä sovelletaan heihin, joilla on oleskelulupa, joiden oleskeluoikeus on rekisteröity tai heille on myönnetty ulkomaalaislain mukainen oleskelukortti (Kotoutumislaki 2§). Mielestäni olisi erittäin tärkeää saada kotoutumissuunnitelma tai kotouttamiskurssi jokaiselle Suomeen tulevalle maahanmuuttajalle, jotta he saisivat tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja miten täällä toimitaan. 
Perhetyön kurssilla meillä oli vieraana kaksi henkilöä, jotka olivat tulleet alaikäisinä yksin Suomeen, ja keskustelussa heidän kanssaan ilmeni, että maahanmuuttajien olisi hyvä saada tietää siitä, mitkä suomalaisessa kulttuurissa on hyväksyttäviä asioita; esimerkiksi kasvatustapa voi olla hyvinkin erilainen Lähi-idässä kuin mitä Suomessa. Siellä ei välttämättä katsota niin paheksuen korvatillikkaa, kun taas Suomessa lapsiin kohdistuva kuritus on tuomittavaa ja lastensuojelulain alaista ja tämä voi tulla yllätyksenä osalle maahanmuuttajaperheistä. Kun asioista puhuttaisiin avoimesti heti alusta alkaen, uskon että sillä olisi myönteinen vaikutus maahanmuuttajien kotoutumiseen.

Mitä tulee yksin tulleisiin alaikäisiin turvapaikanhakijoihin, en itse ollut aiemmin juurikaan miettinyt alaikäisten turvapaikan hakijoiden määrää, mutta Punaisen ristin mukaan esimerkiksi vuonna 2015 ilman huoltajaa tulevia alaikäisiä turvapaikanhakijoita tuli Suomeen noin 3000 henkilöä. Alaikäisen tullessa yksin Suomeen, määrätään hänelle edustaja, joka valvoo yleisesti lapsen etua turvapaikanhaku- ja perheenyhdistämisprosesseissa ja lapsen saatua oleskeluluvan ja muutettua hänelle osoitettuun asumisyksikköön jatkaa hänen etujensa hoitamista siihen asti, kunnes lapselle osoitetaan toinen huoltaja tai kun hän tulee täysi-ikäiseksi tai muuttaa pois Suomesta. 
Alaikäisille yksin maahantulleille lapsille tehdään kotoutumissuunnitelma, jossa keskeisinä toimijoina ovat varhaiskasvatuksen, opetuksen, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen edustajat ja jonka tarkoituksena on auttaa lasta osallistumaan kaikkeen siihen toimintaan, johon muutkin suomalaiset lapset osallistuvat.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan on tärkeä tukea myös lasten ja nuorten kotouttamista tarvelähtöisesti tarjoamalla perustoimeentulon lisäksi tukea muun muassa tukea kouluissa ja päiväkodeissa. Tärkeää on myös tukea harrastustoimintaa sekä lapsen tai nuoren kielitaitoa, sosiaalisia suhteita ja osallisuutta, jotta nuoren on jatkossa helpompi suuntautua peruskoulun jälkeisiin opintoihin sekä työelämään. 

Nuorille maahanmuuttajille järjestetäänkin tukea ja toimintaa eri järjestöjen taholta ja itse olen päässyt myös osalliseksi maahanmuuttajanuorten kotoutumistoimintaa, sillä perhetyön opintojaksomme kautta itselleni tarjoutui mahdollisuus osallistua ns. opiskelijatuurorina Plan Internationalin Matkalla-projektiin, jonka tarkoituksena on tukea 15-17 -vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten arjen taitoja ja tutustua heidän kanssaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Projekti kestää nuorilla noin vuoden, mutta me opiskelijatuutorit osallistumme projektiin noin kolmen kuukauden ajaksi, jolloin olemme mukana nuorten ryhmätapaamisissa, autamme heitä mm. CV:n ja työhakemusten teossa ja lähdemme heidän mukaansa kokeilemaan erilaisia vapaa-ajan harrastuksia.

Mikäli Sinä olet kiinnostunut lapsiin ja nuoriin liittyvästä järjestötoiminnasta, voit halutessasi osallistua Planin toimintaan vapaaehtoisena, lipaskerääjänä, feissarina tai vaikka järjestää työpaikallasi keräyksen ja näin ollen olla myös osaltasi tukemassa maahanmuuttajanuorten kotoutumista.

-Aries-

Lähdeviitteet:

Plan International Suomi 2019. Tule mukaan Planin vapaaehtoistoimintaan.
https://plan.fi/vapaaehtoistyo

Punainen Risti 2019. Yksin tulleiden tukihanke.
https://rednet.punainenristi.fi/node/52256

Tilastokeskus 2019. Ulkomaan kansalaiset.
http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaan-kansalaiset.html#maittain

Työ- ja elinkeinoministeriö 2019. Lapset ja nuoret. 
https://kotouttaminen.fi/lapset-ja-nuoret

Työ- ja elinkeinoministeriö 2018. Yksin saapuvat alaikäiset.

https://kotouttaminen.fi/yksin-saapuvat-alaikaiset

Työ- ja elinkeinoministeriö 2018. Laiki kotoutumisen edistämisestä.

https://kotouttaminen.fi/laki-kotoutumisen-edistamisesta

Maahanmuuttajat

Mitä sinulle tulee ensimmäiseksi mieleen pakolaisista? Ovatko mielikuvasi positiivisia vai negatiivisia vai kenties neutraaleja? Kolme meidän neljästä ryhmäläisestä aloitti kouluprojektin pakolaisina Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten parissa, joten halusimme käsitellä blogissamme aluksi maahanmuuttoa ja määritellä siihen liittyviä käsitteitä, kuten maahanmuuttaja, turvapaikanhakija ja pakolainen.

Halusin myös kartoittaa tietoa maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista itseäni varten, sillä koin että minulla ei ole tarpeeksi tietämystä heistä toimiakseni heidän osallisuutensa vahvistajana hankkeessa, joka vaikuttaa suoraan heihin. Palatakseni blogin aloittaneeseen kysymykseen: Ensimmäinen mielikuvani sanasta maahanmuuttaja, on ajatus pienistä pakolaislapsista, jotka tulevat sodan runtelemasta maasta Suomeen pakoon kurjuutta. Mikä on sinun?

Oletko kiinnittänyt viime aikoina huomiota uutisointiin maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista? Jos lukee uutisartikkeleita, tuntuu että vallalla on negatiivissävytteistä uutisointia turvapaikanhakijoista. Ylellä viimeisimmät maahanmuuttajia koskevat artikkelit ovat koskeneet muun muassa laajamittaisen maahanmuuton riskiä, riskiä kotouttamispalveluiden kuihtumisesta, maahanmuuttajien tiukentunutta tarkkailua ja maahanmuuttajanaisten kokeman väkivallan yleisyyttä perhe-elämässä sekä eduskunnan lakihanketta kansalaisuuslain tiukennuksesta. Uutisoinnissa on ollut esillä myös Välimerellä kuolleet pakolaiset ja Oulun seksuaalirikosepäilyt.

Uutisointia löytyy onneksi myös positiiviselta kannalta, esimerkiksi kotouttamispalveluiden kehittämisestä. Ylen uutisessa pohdittiin tarvetta pidentää oppivelvollisuutta ja tarjota vastaanottokeskusten lapsille 20 h viikossa päivähoitoa, sekä tarvittaessa oikeutta esikouluun. MTV:n uutisartikkeleissa Eduskunta pohti kotouttamissuunnitelman toimimattomuutta ja mietittiin maahanmuuttajien kotouttamiskurssien muuttamista pakollisiksi.

Kuinka paljon maahanmuuttajia Suomessa oikeastaan on? Minkä ikäisiä he ovat? Tässä vastauksia kysymyksiin. Käytössä ovat vasta vuoden 2017 tilastot. Tilastokeskuksen mukaan

• Vuonna 2017 ulkomailla syntyneitä henkilöitä oli Suomessa 7 % väestöstä.
• Suurin määrä ulkomailla syntyneistä olivat entisen Neuvostoliiton alueella syntyneet, Virossa syntyneet sekä Ruotsissa syntyneet. Seuraavaksi eniten oli Irakissa, Venäjällä, Somaliassa, Kiinassa ja Thaimaassa syntyneitä. 
• Noin 25 % ulkomaalaisväestöstä asuu Helsingissä.
• Miehiä maahanmuuttajista oli ulkomaalaistaustaisista 51,5 %.
• Eläkeläisiä maahanmuuttajista oli vain pieni osa, 5 % ulkomaalaistaustaisista.
• Lasten osuus on noussut 1990-luvulta lähtien.
• Vuonna 2017 oli lapsia (0-14 v) 15,2 % ulkomaalaistaustaisista.
• Lasten osuus on suuri erityisesti pakolaisena Suomeen tulleiden ulkomaalaisten joukossa. Esimerkiksi syyrialaisista maahanmuuttajista 39,3 % oli 0-14 vuotiaita lapsia vuonna 2017. 

Diagrammi: Tilastokeskus

Miksi maahanmuuttajat ovat tulleet Suomeen? Ovatko he tulleet työn perässä vai perhesyistä vaiko sodan ja vainoamisen vuoksi? Tilastokeskuksen, THL:n ja Työterveyslaitoksen vuoden 2014 UHT-tutkimuksen mukaan

• Suurimmalla osalla eli 54 %:lla maahanmuuttajista syy Suomeen muutolla olivat perhesyyt.
• Vajaa viidesosa eli 18 % maahanmuuttajista tuli Suomeen työn perässä.
• Kymmenesosa eli 10 % maahanmuuttajista tuli Suomeen opiskelemaan.
• Kymmenesosa eli 10 % maahanmuuttajista tuli Suomeen pakolaisuuden, turvapaikan haun tai kansainvälisen suojelun tarpeen vuoksi. Huomioitava on, että tässä tutkimuksessa mukaan ei ole otettu vuoden 2015 ja sen jälkeen tulleita kasvaneita määriä turvapaikanhakijoita.
• Noin 8 % maahanmuuttajista tuli Suomeen muun syyn vuoksi, esimerkiksi inkeriläiset paluumuuttajat kuuluvat tähän kategoriaan. Muita syitä tulla Suomeen olivat mm. Suomen ilmastoon ihastuneet ja keski-iän kriiisin vuoksi vaihtelua elämään kaivanneet.

Yllättävätkö tilastot sinua, vai tiesitkö nämä asiat jo? Itse olen yllättynyt että miesten osuus ei ollut suurempi maahanmuuttajista. Uutisointien perusteella olen saanut mielikuvan, että Suomeen olisi tullut suuri joukko nuoria aikuisia miehiä, mutta sukupuolijakauma onkin tasaisempi. Samaten minulla oli mielikuva, että turvapaikanhakijoita olisi suurempi osa maahanmuuttajista kuin todellisuudessa onkaan.

Mitä käsitteet maahanmuuttaja, turvapaikanhakija ja pakolainen tarkoittavat? Mitä eroa niillä on? Väestöliiton mukaan

• Maahanmuuttaja on ulkomaan kansalainen, jonka tarkoituksena on asua Suomessa pidempään.
• Joskus maahanmuuttajalla voidaan tarkoittaa myös Suomessa syntynyttä henkilöä, jonka molemmat tai toinen vanhemmista on muuttanut Suomeen. Heitä kutsutaan toisen sukupolven maahanmuuttajiksi.
• Turvapaikanhakija taas on vainon kohteeksi kotimaassaan joutunut yksilö, joka hakee kansainvälistä suojelua ja samalla oleskeluoikeutta toisesta maasta.
• Pakolainen on yksilö, jolla on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Suomessa pakolaiseksi kutsutaan myös yksilöitä, jotka saavat jäädä maahan suojelun tarpeen tai humanitäärisen syyn vuoksi.
• Kiintiöpakolaiseksi kutsutaan yksilöä, joka on saanut YK:n myöntämän aseman pakolaisena ja joka lasketaan kuuluvaksi vastaanottomaan pakolaiskiintiöön. Eri mailla on erisuuruinen pakolaiskiintiömäärä.

Millä perusteilla Suomeen otetaan pakolaisia? Suomen Sisäministeriön mukaan Suomi on mukana kansainvälisissä sopimuksissa, joissa luvataan antaa kansainvälistä suojelusta tarvitseville. Nämä sopimukset perustuvat vuoden 1951 Geneven pakolaissopimukseen, kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä Euroopan Unionin lainsäädäntöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa suojelua annetaan pakolais-statuksen saaneelle tai toissijaista suojelusta tarvitsevalle yksilölle. Ulkomaalaislaissa on tarkemmin määritelty kansainvälisen suojeluksen säädökset ja perusteet. 

Kuinka paljon turvapaikanhakijoita saapuu esimerkiksi Suomeen? Sisäministeriön mukaan turvapaikanhakijoita Suomessa on ollut 2000-luvulla vaihtelevasti 1500-6000 hakijaa per vuosi. Vuonna 2015 tuli aikaisempaa suurempi hakijamäärä, 32.476 turvapaikanhakijaa Suomeen. Syy ennätysmäärään hakijoita oli maailman pakolaiskriisissä, joka oli suurin sitten 2. maailmansodan jälkeen. Syy turvapaikanhakuun löytyy hakijoiden kotimaasta. Kotimaasta poistutaan esimerkiksi sodan, vainon tai turvattomuuden vuoksi. Saapuessaan kohdemaahan, yleensä kotimaata lähellä olevaan, yksilö jättää sinne turvapaikkahakemuksen, pyytäen kansainvälistä suojelua. Kohdemaan viranomaiset päättävät tutkimusten perusteella, saako yksilö turvapaikan vai ei. Jos Suomessa yksilö ei ole oikeutettu pakolais-statukseen eli turvapaikan saamiseen, tutkitaan voisiko hän saada suojelua Suomesta toissijaisen suojelun perustein, jos esimerkiksi uhkana on kotimaassa kuolemanrangaistus tai kidutus, tai aseellisesta selkkauksesta aiheutuva vakava vaara yksilölle.

Video Yle areena: Maahanmuuttoviraston puhuttelu turvapaikanhakijalle, kesto 2 min

Yle areenasta löytyy myös mielenkiintoinen ja opettavainen lyhyt pakopeli, jossa voi kuvitella olevansa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut yksilö, ja kokeilla mitä eri vaihtoehtoja on sen jälkeen tarjolla sinulle. Suosittelen kokeilemaan! Kokeilin ja päädyin paperittomaksi säilöönottokeskukseen... Miten sinulle kävi?

Paina tästä jos haluat kokeilla peliä, kesto vajaa 1 min

Toivottavasti kirjoitukseni sai sinut pohtimaan maahanmuuttajia Suomessa. Itse opin blogitekstiä kirjoittaessani uusia asioita, jotka varmasti auttavat minua kohtaamaan projektissa tapaamiani maahanmuuttajanuoria asiantuntevammin.

- Vipi -

------------------------------

Linkkejä lähteisiin:

Väestöliitto 2017. Maahanmuuttajat.

http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja/maahanmuuttajat/

Tilastokeskus 2015. Yli puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista muuttanut maahan perhesyistä.
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-10-15_001.html

Sisäministeriö 2019. Pakolainen pakenee vainoa kotimaassaan.
https://intermin.fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat-ja-pakolaiset

Tilastokeskus 2017. Maahanmuuttajat väestössä.
https://www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html

Finlex 2004. Ulkomaalaislaki.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301

Linkkejä videoihin:

Yle areena 2015. Maahanmuuttoviraston puhuttelu turvapaikanhakijalle.
https://areena.yle.fi/1-3024440

Yle areena 2016. Sinut on juuri käännytetty. Juuri nyt tuhansille Suomeena paenneille kerrotaan, saavatko he jäädä. Mitä valintoja tekisit, jos olisit kielteisen päätöksen saanut irakilainen turvapaikanhakija?

https://yle.fi/uutiset/3-9136482

Linkkejä uutisiin:

https://yle.fi/uutiset/3-10623969
https://yle.fi/uutiset/3-10604570
https://yle.fi/uutiset/3-10599598
https://yle.fi/uutiset/3-10602765
https://yle.fi/uutiset/3-10596572
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valimerella-kuoli-tai-katosi-viime-vuonna-lahes-2-300-ihmista-arvioi-yk-n-pakolaisjarjesto/7261932#gs.noceZ65L
https://yle.fi/uutiset/3-10592908
https://yle.fi/uutiset/3-10597541
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/eduskunnassa-puitiin-kotouttamismietintoa-olemme-tilanteessa-jossa-kotouttaminen-saattaa-kestaa-viisi-vuotta-tai-pidempaan/7253350#gs.uEyF50BF
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maahanmuuttajien-kotouttamiskurssit-halutaan-pakollisiksi-tahan-mennessa-osallistumista-kotouttamiseen-ei-ole-seurattu/7251488#gs.vvSXaTbg


Kuvat:

Pixabay 2019. Ilmaisia kuvia ja videoita, joita voi käyttää kaikkialla.
https://pixabay.com/fi/

Nuoret puhuttaa - Esittely

Tervetuloa lukemaan sosionomiopiskelijoiden blogia nuoriin liittyvistä puheenaiheista

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n vuoden 2017 selvityksessä kartoitettiin ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutuksen koulutusvastuita sekä sosiaali- ja terveysalan uudistuksen että yhteiskunnan muutosten aiheuttamia muutostarpeita sosiaalialan osaamistarpeille. Selvityksen mukaan sosionomikoulutuksen tavoitteena on tehdä valmistuneista sosionomeista muun muassa asiantuntijoita osallisuuden tukemisessa ja edistämisessä. Sosionomien osaamisessa painotetaan esimerkiksi yhteiskunnallista vaikuttamista. Yksi sosionomien tarvittavaa osaamista kuvaava kompetenssi kuvaa kriittistä ja osallistavaa yhteiskuntaosaamista, johon sisältyy vaikuttamistyö yhteiskunnassa.

Osana koulutustamme, tehtävänämme on saada kokemusta sosionomien vaikuttamistyöstä sosiaalisen median avulla sekä ammatillisesta blogikirjoittamisesta. Tässä blogissa tarkoituksenamme on pohtia nuoriin ja nuoriin aikuisiin liittyviä ajankohtaisia asioita perustellusti ja asianmukaisia lähteitä käyttäen. Kirjoitustemme teemat nousevat esiin projektitöidemme kautta kohtaamistamme nuorista ja heidän yhteiskunnallisista tilanteistaan. Kiinnitämme huomioita erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten vaikuttamisen mahdollisuuksiin omassa elämässään ja elinympäristössään.

Päivitämme blogia neljän sosionomiopiskelijan toimesta noin kerran tai kaksi viikossa.  

Lukuiloa toivottavat Vipi, Aries, Josa ja Namppa

Lähteet:

Arene 2017. Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren. Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä. 
http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_sosionomiselvitys_pitka_raportti_fin.pdf?_t=1526901428


Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus 2015-2019. 
https://stm.fi/documents/1271139/1332838/Sote-uudistuksen+tietolehtinen+9_2015/a6f19294-ea52-4c47-b13f-ba15c571e843